2. Hahmon ja identiteetin määrittäminen :Naamioilla oli ratkaiseva rooli eri hahmojen tunnistamisessa. Kreikkalaisissa tragedioissa ja komedioissa oli yleensä rajoitettu määrä näyttelijöitä, jotka esittävät useita rooleja. Naamiot auttoivat määrittämään jokaisen hahmon identiteetin ilman, että puku vaihdettiin usein.
3. Emotionaalisen syvyyden korostaminen :Kreikkalaisessa teatterissa käytetyt naamarit olivat tyypillisesti liioiteltuja ominaisuuksiltaan tiettyjen tunteiden ilmaisemiseksi, mikä tehosti dramaattista vaikutusta. Tämä antoi näyttelijöille mahdollisuuden esittää vahvempia ilmeitä luottamatta pelkästään kehonkieleen ja ääneen.
4. Symbolinen merkitys :Tietyillä kreikkalaisilla naamioilla oli symbolinen merkitys tai ne edustivat tiettyjä merkkityyppejä. Esimerkiksi naamiot, joissa oli otsaa rypistävä ilme, merkitsivät surua tai surua, kun taas satyr maskit eläinten piirteillä tarkoittivat pahuutta tai villiä.
5. Käytännön edut :Naamarit olisivat saattaneet käsitellä myös käytännön näkökohtia. Ne piilottaisivat näyttelijöiden identiteetit ja antaisivat heille mahdollisuuden esittää erilaisia rooleja ilman, että yleisö yhdistäisi yhtä näyttelijää tiettyyn hahmoon koko esityksen ajan. Lisäksi naamarit voivat parantaa äänen heijastusta.