Macbeth:
* Kunnianhimoinen ja voimanhimoinen: Macbethiä ohjaa ensisijaisesti hänen vallanhimonsa, mikä saa hänet helposti omaksumaan noitien ennustukset mahdollisuutena saavuttaa tavoitteensa.
Banquo:
* Skeptinen ja varovainen: Banquo säilyttää kriittisemmän kannan noitien profetioihin. Sen sijaan, että hän hyväksyisi ne täysin, hän kyseenalaistaa niiden pätevyyden ja mahdolliset seuraukset.
* Moraalinen kompassi: Macbeth antaa noitien sanojen kuluttaa hänen ajatuksensa ja johtaa hänet syyllisyyden, vainoharhaisuuden ja väkivallan polulle kruunun turvaamiseksi.
* Moraalinen pohdiskelu: Banquo osoittaa vahvempaa moraalista kompassia ja varoittaa Macbethia profetioiden noudattamisen vaaroista. Hän on varovaisempi mahdollisista petollisista seurauksista ja osoittaa uskollisuutta kuningas Duncanille.
* Emotionaalinen vastaus: Profetiat vaikuttavat Macbethiin syvästi, mikä antaa heidän herättää hänen sisäisiä halujaan vallan ja kontrollin suhteen, mikä lopulta johtaa hänen kaatumiseensa.
* Itsetietoisuus: Banquo pohtii itseään, ympäristöään ja profetioiden mahdollisia eettisiä seurauksia. Hän yrittää ymmärtää niiden todellisen merkityksen sen sijaan, että seuraa niitä sokeasti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Macbethin kunnianhimoinen ja impulsiivinen luonne tekee hänestä haavoittuvan noitien vietteleville sanoille, kun taas Banquon skeptinen ja varovainen lähestymistapa antaa hänelle mahdollisuuden säilyttää järkensä ja moraalinsa heidän profetioidensa edessä.