1. Kielen modernisointi: Ajan myötä Shakespearen näytelmissä käytetty kieli on modernisoitu, jotta se olisi nykyyleisön saatavilla paremmin. Tämä sisältää monimutkaisen sanaston yksinkertaistamisen, arkaaisen kieliopin päivittämisen ja tiettyjen sanojen ääntämisen säätämisen.
2. Sopeutuminen eri medioihin: Shakespearen näytelmiä on mukautettu useisiin medioihin, kuten elokuviin, televisioon, oopperaan ja balettiin. Nämä mukautukset tuovat usein muutoksia valitun median erityisvaatimuksiin ja rajoituksiin.
3. Muutokset tulkinnassa: Shakespearen näytelmien tulkinta on kehittynyt vuosisatojen aikana. Erilaiset tuotannot ja sovitukset voivat korostaa erilaisia teemoja, hahmoja tai alatekstejä ohjaajan tai näyttelijän näkökulmasta ja yhteiskunnallisesta kontekstista.
4. Kulttuurisovitukset: Shakespearen näytelmiä on mukautettu vastaamaan erilaisia kulttuureja ja ympäristöjä. Tähän sisältyy muiden kuin länsimaisten kulttuurien elementtien sisällyttäminen, aikataulun päivittäminen nykyaikaiseen ympäristöön tai näytelmien käyttäminen välineenä sosiaalisten tai poliittisten kysymysten tutkimiseen.
5. Uudelleen kuvitellut päätteet: Jotkut mukautukset ovat muuttaneet tai kuvitelleet Shakespearen näytelmien loppuja joko taiteellisista syistä tai nykyajan herkkyyden vuoksi. Esimerkkejä ovat traagisten loppujen muuttaminen toiveikkaammille tai lisäsulkeminen tietyille tarinalinjoille.
6. Sukupuolen ja sisällön muutokset: Viime vuosina on kiinnitetty entistä enemmän huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen Shakespearen näytelmien näyttelemisessä. Tämä on johtanut siihen, että naiset ja aliedustettujen ryhmien näyttelijät voivat pelata rooleja, jotka on perinteisesti varattu miehille.
7. Yhteistyösovitukset: Yhteistyösovelluksissa useat kirjailijat, ohjaajat tai yritykset työskentelevät yhdessä luodakseen uusia versioita Shakespearen näytelmistä. Nämä yhteistyöt voivat tuoda teksteihin uusia näkökulmia ja innovatiivisia lähestymistapoja.
8. Minimalistinen tuotanto: Jotkut modernit tuotannot ovat valinneet minimalistisen lavastuksen, jossa keskitytään tarinan oleellisiin elementteihin ja riisutaan taidokkaat lavasteet tai puvut. Tämä lähestymistapa voi korostaa tekstin voimaa ja rohkaista yleisöä osallistumaan näytelmään syvemmällä tasolla.
Kaiken kaikkiaan Shakespearen näytelmissä vuosien varrella tapahtuneet muutokset heijastelevat teatterin ja esityksen jatkuvasti kehittyvää luonnetta sekä jatkuvaa halua pitää nämä teokset saatavilla ja merkityksellisinä nykyyleisölle.