Oopperatanssi voi olla eri muotoja ja tyylejä riippuen tietystä oopperasta, aikakaudesta ja kulttuuriperinteistä. Laajimmassa merkityksessä se sisältää sekä dramaattisia että balettisia elementtejä.
Dramaattinen tanssi:
- Dramaattinen tanssi oopperassa tehostaa tarinankerrontaa ja luonnehdintaa.
- Se välittää tunteita, havainnollistaa toimintaa ja herättää hahmojen sisäiset kamppailut henkiin liikkeen avulla.
- Se integroituu usein saumattomasti oopperan dramaattiseen virtaukseen tukeen ja täydentäen musiikkia ja librettoa.
Balettinen tanssi:
- Oopperan balettitanssi koostuu klassisista balettitekniikoista ja muodollisista rakenteista.
- Nämä tanssijaksot ovat yleensä monimutkaisempia, teknisesti haastavampia ja eroavat pääkertomuksesta.
- Balettiset välilyönnit tai divertismentit tarjoavat visuaalisen spektaakkelin, virtuoosisen esityksen ja kevyen viihteen hetkiä oopperassa.
Tässä on joitain merkittäviä esimerkkejä oopperatanssista:
- "Tuntien tanssi" Ponchiellin "La Giocondassa" sisältää elävän ja värikkään balettijakson, joka kuvaa vuorokauden eri tunteja.
- Bizet'n "Carmenin" "Kukkatanssi" on koreografoitu spektaakkeli, joka heijastaa oopperan aistillista ja eksoottista tunnelmaa.
- Tšaikovskin Joutsenjärven "Musta joutsen Pas de Deux" esitetään usein oopperoissa interpoloituna balettina sen ikonisen aseman ja voimakkaan tunneilmaisun vuoksi.
- "Polovtsian Dances" Borodinin "Prinssi Igorissa" esittelee energisiä ja rytmisiä tansseja, jotka tuovat esiin Keski-Aasian eksoottisen maun.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä oopperatanssin rikkaasta perinteestä, joka on edelleen olennainen osa monia oopperatuotantoja ja tarjoaa katsojille kauneuden, armon ja dynaamisen energian hetkiä.