Rondo Alla Turcan vaikeustaso voi vaihdella esiintyjän taidosta ja kokemuksesta riippuen. Se on suhteellisen nopea ja eloisa kappale, jossa on nopea tempo ja monenlaisia teknisiä haasteita. Tässä on muutamia tekijöitä, jotka vaikuttavat sen vaikeuteen:
1. Sormitekniikka: Teoksessa on nopeat ja monimutkaiset sormikäytävät, jotka vaativat suurta kätevyyttä ja koordinaatiota. Oikean ja vasemman käden jatkuva vuorottelu voi olla haastavaa varsinkin nopeassa tempossa.
2. Rytmi ja artikulaatio: Rondo Alla Turcassa on synkopoitu rytmi ja marcato (aksentoitu) artikulaatiotyyli. Tämä edellyttää, että esiintyjä hallitsee tarkasti ajoituksensa ja painotuksensa halutun musiikillisen vaikutuksen saavuttamiseksi.
3. Dynaaminen alue: Teoksessa on äkillisiä ja kontrastisia dynamiikan muutoksia pehmeästä (piano) äänekkääseen (forte). Tämä edellyttää, että esiintyjä hallitsee hyvin kosketuksensa ja dynamiikkansa tuodakseen esiin musiikin ilmaisuvoiman.
4. Pedaalit: Sustain-pedaalin tehokas käyttö on olennaista tässä kappaleessa nuottien yhdistämiseksi ja sileän legato-linjan luomiseksi. Liiallinen käyttö tai väärä poljin voi kuitenkin mutaista tekstuuria ja saada musiikin kuulostamaan epäselvältä.
5. Muistioppiminen: Esitysteoksena Rondo Alla Turcaa soitetaan usein ilman nuotteja, mikä vaatii esiintyjältä vahvaa muistia nuottien ja fraseeroinnin suhteen.
Kaiken kaikkiaan, vaikka Rondo Alla Turcaa ei pidetä yhtenä teknisesti haastavimmista teoksista Mozartin ohjelmistossa, se vaatii silti vankkaa tekniikkaa, hyvää muusikkoa ja huomiota yksityiskohtiin voidakseen esittää sen tehokkaasti. Se luokitellaan tyypillisesti pianistien keskitason kappaleeksi.