1. Manipulointi: Erik manipuloi taitavasti ympärillään olevia, erityisesti Christine Daaéä, saavuttaakseen tavoitteensa. Hän käyttää imartelua, emotionaalisia vetoomuksia ja uhkauksia hallitakseen hänen toimiaan.
2. Yleisyys: Erikillä on paisunut itsetunto ja hän tarvitsee ihailua ja tunnustusta. Hän uskoo, että hänen musiikillinen neronsa asettaa hänet muiden yläpuolelle, ja hän on ylpeä pelosta, jonka hän juurruttaa oopperataloon.
3. Empatian puute: Erik osoittaa syvää empatian puutetta muita kohtaan. Hän on välinpitämätön aiheuttamaansa kärsimystä kohtaan, näkee ihmiset esineinä tai työkaluina, jotka palvelevat tarkoitustaan, eikä osoita tekojaan katumusta.
4. Kysymys: Erik puhuu kylmästi, irrallaan, viitaten usein ihmiselämään välinpitämättömästi tai jopa halveksuen. Hän mainitsee välinpitämättömästi muiden kuolemat, kuten Joseph Buquetin katoamisen, ilman mitään tunnereaktioita.
5. Uhat ja uhkailu: Erik turvautuu usein uhkauksiin ja pelotuksiin hallitakseen ympärillään olevia. Hän uhkaa vahingoittaa tai tappaa niitä, jotka vastustavat häntä tai joutuvat hänen tielleen, mukaan lukien Christine ja Raoul de Chagny.
6. Itseperustelu: Erik yrittää perustella tekojaan ja esittää itsensä olosuhteiden uhriksi. Hän syyttää käytöksestään fyysisiä epämuodostumiaan ja yhteiskunnan hylkäämistä ja pyrkii herättämään myötätuntoa muilta.
7. Sosiaalisen tietoisuuden puute: Erik osoittaa yhteiskunnallisen tietoisuuden ja yhteiskunnallisten normien ymmärtämisen puutetta. Hän ei huomaa pelkoa ja ahdistusta, jonka hän aiheuttaa toisissa, ja uskoo, että hänen tekonsa ovat oikeutettuja hänen rakkautensa Christinea kohtaan.
On tärkeää huomata, että sosiopatia on monimutkainen persoonallisuushäiriö, ja yksilöillä, joilla on sosiopaattisia piirteitä, voi esiintyä eriasteisia näitä ominaisuuksia. Erikin sosiopaattiset puhemallit lisäävät hänen hahmoonsa syvyyttä ja monimutkaisuutta, mikä tekee hänestä vakuuttavan ja moraalisesti moniselitteisen hahmon tarinassa.