1. Asetus:
Molemmat runot tapahtuvat myöhäisellä pronssikaudella, noin 1100-1300-luvulla eKr. The Iliad keskittyy ensisijaisesti tapahtumiin Troijan kaupungissa ja sen ympäristössä, kun taas Odysseia käsittelee Odysseuksen, yhden Troijan sodassa mukana olleista kreikkalaissotureista, myöhempiä matkoja ja seikkailuja.
2. Hahmot:
Monet Iliadin hahmoista esiintyvät myös Odysseiassa. Esimerkiksi Akhilleus, Agamemnon, Menelaus ja Troijalainen Helena ovat molemmissa runoissa merkittäviä henkilöitä. Odysseus, Odysseian päähenkilö, mainitaan myös Iliadissa rohkeana ja kekseliäisenä soturina.
3. Paluun ja kotiinpaluun teema:
Ajatus kotiinpaluusta pitkän ja raskaan matkan jälkeen on molemmissa runoissa keskeinen. Iliadissa kreikkalaiset pyrkivät palaamaan kotimaahansa Troijan kukistumisen jälkeen, kun taas Odysseia käsittelee Odysseuksen kymmenen vuoden matkaa takaisin kotisaarelleen Ithakaan Troijan sodan jälkeen.
4. Jumalat ja jumalallinen väliintulo:
Kreikkalaisten jumalien vaikutuksella on merkittävä rooli sekä Iliadissa että Odysseiassa. Jumalat ottavat puolensa, puuttuvat ihmisten asioihin ja vaikuttavat tapahtumien kulkuun molemmissa runoissa. Zeuksen, Ateenan, Poseidonin ja Apollon kaltaisilla jumalilla on keskeinen rooli kertomusten muovaamisessa.
5. Suullinen perinne ja tarinankerronta:
Alun perin molemmat runot välitettiin suullisesti Homeroksen eeppisen runouden perinteen kautta. Ne todennäköisesti kehittyivät ajan myötä, kun tarinankertojat lausuivat ja koristelivat niitä. Molempien teosten tyyli, kieli ja käytännöt heijastavat niiden juuria suullisessa esityksessä.
6. Eepinen perinne:
Ilias ja Odysseia noudattavat antiikin Kreikan eeppisen perinteen periaatteita. He käyttävät heksametrimittaria (kuuden jalan runollinen rytmi), käyttävät korkeatasoista kieltä ja esittelevät sankaritekoja, taisteluita sekä jumalten ja ihmisten välisiä vuorovaikutuksia.
7. Vaikutus länsimaiseen kirjallisuuteen:
Ilias ja Odysseia ovat länsimaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia. Ne ovat vaikuttaneet syvästi myöhemmissä teoksissa, kuten Vergiliusin Aeneis, Dante Alighierin jumalallinen komedia, James Joycen Ulysses ja lukemattomia muita kirjallisia teoksia. Niiden teemat, kerrontarakenteet ja hahmot ovat toimineet inspiraationa kirjailijoille läpi historian.
Ymmärtämällä nämä Iliaksen ja Odysseian väliset yhteydet lukijat voivat paremmin ymmärtää kreikkalaisen mytologian keskinäisiä yhteyksiä ja näiden eeppisten runojen pysyvää merkitystä.