* Prologi (rivit 1-99): Näytelmä alkaa keskustelulla sisarusten Antigonen ja Ismenen välillä. Antigone kertoo Ismenelle, että heidän veljensä Polynikes on tapettu ja että Kreon, Theban uusi kuningas, on kieltänyt hänen hautaamisen. Antigone on päättänyt uhmata Kreonin käskyä ja haudata Polynikeksen itse, mutta Ismene yrittää saada hänet luopumaan.
* Parodos (rivit 100-161): Theban vanhinten kuoro astuu sisään ja laulaa laulun kaupungin historiasta ja viimeaikaisista tapahtumista, jotka ovat johtaneet konfliktiin Antigonen ja Kreonin välillä.
* Ensimmäinen jakso (rivit 162-331): Vartijat saavat Antigonen kiinni yrittäessään haudata Polynicesta. Hänet tuodaan Kreonin eteen, joka kohtaa hänet tottelemattomuudestaan. Antigone puolustaa tekojaan väittäen, että hänen on haudattava veljensä jumalten lakien mukaan. Kreon ei liiku hänen väitteensä vuoksi ja käskee hänet vangitsemaan luolaan.
* Toinen jakso (rivit 332-581): Haemon, Kreonin poika ja Antigonen kihlattu, yrittää saada isänsä säästämään Antigonen hengen. Haemon väittää, että Antigone on syytön ja että Kreon on epäoikeudenmukainen rankaisemalla häntä. Kreon kieltäytyy kuuntelemasta Haemonia ja määrää Antigonen teloitettavaksi.
* Kolmas jakso (rivit 582-780): Antigone johdatetaan kuolemaansa. Hän laulaa valituslaulun ja ilmaisee toiveensa, että hänet tavataan veljensä kanssa tuonpuoleisessa elämässä.
* Exodos (rivit 781-1353): Sanansaattaja saapuu sisään ja raportoi, että Antigone on tehnyt itsemurhan haudassaan. Kreon on surun ja katumuksen vallassa, ja hän tajuaa tehneensä kauhean virheen. Hän käskee Antigonen ruumiin haudattavaksi ja Polyniksen ruumiin asianmukaisen hautaamisen. Näytelmän lopussa kuoro laulaa surulaulun Antigonelle ja Thebassa tapahtuneille traagisille tapahtumille.
Rakenne ja merkitys
Antigonen rakenne heijastaa näytelmän konfliktin ja ratkaisun teemoja. Näytelmä alkaa Antigonen ja Kreonin välisellä konfliktilla, joka kärjistyy, kunnes se saavuttaa huippunsa Antigonen kuolemassa. Näytelmä päättyy sitten konfliktin ratkaisuun, kun Kreon tajuaa virheensä ja käskee Antigonen ruumiin haudata. Tämä rakenne viittaa siihen, että katkerimmatkin konfliktit voidaan ratkaista, jos ihmiset ovat halukkaita kuuntelemaan toisiaan ja ymmärtämään toistensa näkökantoja.
Myös näytelmän rakenne korostaa kuoron merkitystä. Kuoro kommentoi näytelmän toimintaa ja tarjoaa näkemyksiä hahmojen motiiveista ja vaakalaudalla olevista moraalikysymyksistä. Kuoro auttaa myös luomaan näytelmään yhteisöllisyyden tunnetta, sillä se edustaa theban kansan kollektiivista ääntä.
Kaiken kaikkiaan Antigonen rakenne on huolellisesti suunniteltu tukemaan näytelmän teemoja ja luomaan voimakkaan ja liikuttavan teatterikokemuksen.