Eräänä päivänä Simon kohtaa vanhan kerjäläisen, joka kamppailee aidosti. Runsaudesta huolimatta Simon suuttuu hänen läsnäolostaan ja pitää häntä kilpailijana. Hän suunnittelee poistavansa hänet hyödyntämällä yhteiskunnan tuomitsevaa luonnetta; hän heittää kourallisen kolikoita naista kohti ja syyttää häntä siitä, että hän on liian laiska tekemään työtä.
Ihmisten kokoontuessa ympärille Simonin manipulointi toimii, ja vanhaa naista nöyryytetään julkisesti. Hän yrittää puolustaa itseään, mutta Simonin sanoilla on enemmän vaikutusta, ja hän lopulta lähtee häpeässä. Simon nauttii menestyksestään, mutta kohtaa nuoren miehen, joka näkee hänen tekonsa läpi ja nuhtelee häntä heikkojen ja vanhusten saalistamisesta.
Viimeisenä käänteenä paljastuu, että nuori mies on myös varakas, mutta päättää työskennellä salaa kohottaakseen muita. Tarina päättyy, kun nuori mies tarjoaa kerjäläiselle todellisen hyväntekeväisyyden ja myötätunnon hengen, kun taas Simon joutuu pohtimaan tekojaan ja ymmärtämään, että todellista rikkautta ei mitata pelkästään rahassa, vaan ystävällisissä teoissa, joita hän tekee.