1. Yliajattelu ja päättämättömyys :Hamletin älykkyys johtaa liialliseen ajatteluun ja liialliseen mietiskelyyn, mikä estää häntä ryhtymästä pikaisiin toimiin. Hän jää kiinni analysoimaan tilannetta, kyseenalaistamaan muiden motiiveja ja punnitsemaan tekojensa seurauksia. Tämä taipumus liialliseen ajatteluun johtaa viivyttelyyn ja viivästymiseen koston etsimisessä, mikä lopulta myötävaikuttaa hänen kaatumiseensa.
2. Emotionaalinen myllerrys :Hamletin äly vahvistaa hänen emotionaalista myllerrystään ja pahentaa hänen suruaan, masennustaan ja vihaansa. Hänen innokas ymmärryksensä ihmisluonnosta ja elämän monimutkaisuudesta syventää hänen kärsimyksiään. Hän joutuu tunteidensa vallankumoukseen, jolloin hänen on vaikeampaa toimia järkevästi ja päättäväisesti.
3. Moraaliset ongelmat :Hamletin äly asettaa hänelle moraalisia ongelmia ja eettisiä pulmia koston moraalista ja hänen tekojensa mahdollisista seurauksista. Hän kamppailee oikeuden ja koston monimutkaisuuden kanssa, mikä edelleen estää hänen kykyään toimia.
4. Virheelliset oletukset :Hamletin älykkyys saa hänet joskus tekemään vääriä olettamuksia ja lukemaan väärin muiden aikeita. Hän esimerkiksi arvioi väärin Claudiuksen motiivit ja uskoo hänen olevan yksin vastuussa isänsä kuolemasta, ottamatta täysin huomioon muiden tekijöiden tai monimutkaisuuden mahdollisuutta. Tämä virhearviointi myötävaikuttaa hänen hätiköityihin tekoihinsa ja mutkistaa tilannetta entisestään.
5. Pakkomielle koston kanssa :Hamletin äly ruokkii hänen pakkomielletään kostaa isänsä kuolema. Hänen älykkyytensä antaa hänelle mahdollisuuden suunnitella monimutkaisia suunnitelmia ja strategioita kostoa varten, mutta tämä ainutlaatuinen keskittyminen sokaisee hänet myös muilta elämänsä puolilta, mukaan lukien hänen suhteitaan Opheliaan, Gertrudeen ja ystäviensä.
6. Sisäinen konflikti :Hamletin äly johtaa jatkuvaan sisäiseen konfliktiin, kun hän yrittää sovittaa yhteen kostonhalunsa moraalisten varaumiensa ja humanististen arvojensa kanssa. Tämä sisäinen myllerrys lisää hänen emotionaalista ahdistustaan, mikä vaikeuttaa rauhan ja ratkaisun löytämistä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Hamletin romahtaminen ei johdu pelkästään hänen älykkyydestään, vaan siihen vaikuttavat useiden tekijöiden yhdistelmä, mukaan lukien hänen tunnetilansa, moraaliset huolensa ja päättämättömyytensä. Vaikka hänen älykkyytensä voimistaa tiettyjä haasteita, näiden tekijöiden vuorovaikutus johtaa lopulta hänen traagiseen kohtaloonsa.