Kaupunkivaltiot:
- Sumerilaiset kaupunkivaltiot olivat pohjimmiltaan suvereeneja kokonaisuuksia, joilla jokaisella oli oma poliittinen ja taloudellinen järjestelmänsä. Urin, Urukin ja Kishin kaltaiset kaupungit nousivat merkittäviksi vallankeskuksiksi.
Kuningus ja hallitsijat:
- Jokaista kaupunkivaltiota Sumerissa hallitsi kuningas (lugal) tai hallitsija. Kuninkaalla oli merkittävä auktoriteetti, mukaan lukien sotilaalliset, uskonnolliset ja hallinnolliset tehtävät.
Temppelit ja talouselämä:
- Temppelit olivat keskeisiä sumerilaisten taloudellisessa ja uskonnollisessa elämässä. Temppelit keräsivät maatalouden ylijäämää ja toimivat kaupungin varastoina. He hallitsivat suurta osaa taloudesta ja niillä oli keskeinen rooli resurssien jakamisessa.
Vanhimpien neuvosto:
- Joissakin sumerilaisissa kaupunkivaltioissa oli vanhinten neuvosto (abgal) tai kokous (gub), joka neuvoi kuningasta ja osallistui päätöksentekoprosesseihin.
Sosiaalinen hierarkia ja kirjanoppineet
- Sumerilla oli hierarkkinen yhteiskunta, jossa oli erilaisia yhteiskuntaluokkia. Eliittiin kuului pappeja, kuninkaat ja hallintovirkamiehet, kun taas suurin osa oli maanviljelijöitä ja käsityöläisiä. Kirjanoppineet muodostivat tärkeän ja arvostetun ryhmän, joka osallistui kirjanpitoon ja hallintoon.
Lakisäännökset:
- Sumerit kehittivät varhaisia lakeja, kuten Ur-Nammun lakia (n. 2100 eaa.), jossa vahvistettiin lailliset periaatteet ja rangaistukset erilaisille rikoksille.
Temppelit hallintokeskuksina:
- Temppelit toimivat usein sumerilaisten kaupunkien hallintokeskuksina, joissa tapahtui taloustoimia, oikeudenkäyntejä ja kirjanpitoa.
Kauppa ja kauppa:
- Sumerit kävivät laajaa kauppaa naapurialueiden kanssa ja kehittivät rahan (hopea) käyttöä taloustoimissa.
Sota ja liitot:
- Sumerilaiset kaupunkivaltiot kävivät diplomaattisia neuvotteluja, muodostivat liittoutumia ja kävivät joskus sotia saadakseen poliittisen vallan tai resurssit.
Kautta Sumerin historian eri kaupunkivaltiot nousivat ajoittain asemaan ja perustivat suurempia valtakuntia, kuten Akkadin valtakunnan. Yleiset hallintorakenteet jäivät kuitenkin juurtumaan sumerilaisiin perustuksiin. Sumerilaisen sivilisaation saavutukset hallinnossa tarjosivat mallin ja inspiraation myöhemmille Mesopotamian sivilisaatioille, jotka rakensivat ja mukauttivat poliittisia järjestelmiään.