1. Rakkaus ja omistautuminen perheelle :Antigone rakastaa ja kunnioittaa syvästi perhettään, erityisesti veljeään Polynicesta. Hänen ensisijainen motivaationsa on haudata Polynikes kunnolla, vaikka kuningas Kreonin käsky sen kieltää. Hän uskoo, että tämä omistautuminen on tärkeä hänen veljensä sielun kunnian ja pelastuksen kannalta ja että hänen moraalinen velvollisuutensa on uhmata Kreonin käskyä.
2. Oikeudenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunne :Antigonella on vahva oikeudentunto, ja hän uskoo, että jumalien lakeja ja moraalisäännöstöä tulee noudattaa, vaikka se merkitsisi valtion käskyjen vastaista toimintaa. Hän näkee Kreonin käskyn epäoikeudenmukaisena ja epäoikeudenmukaisena, koska se riistää hänen veljensä asianmukaisen hautauksen, jota hän pitää perusihmisoikeutena.
3. Ylpeys ja uhma :Antigonen ylpeys ja itsekunnioitus vaikuttavat myös hänen motiiveihinsa. Hän ei ole halukas alistumaan Kreonin auktoriteettiin tai tinkimään hänen periaatteistaan. Hän uskoo, että se, mitä hän uskoo oikeaksi, on tärkeämpää kuin henkilökohtainen turvallisuus tai hänen tekojensa seuraukset.
4. Jumalan lain kunnioittaminen :Antigone pitää erittäin tärkeänä jumalten kirjoittamattomia lakeja ja tapoja. Hän uskoo, että hänen velvollisuutensa jumalallista lakia kohtaan on korkeampi kuin hänen velvollisuutensa valtiota tai Kreonia kohtaan. Hautaamalla veljensä hän täyttää uskonnollisen velvollisuutensa ja kunnioittaa jumalien määräystä, vaikka se merkitsisi ihmishallitsijaa uhmaamista.
5. Moraalinen dilemma ja konflikti: Antigonen motivaatiot ja teot korostavat myös ristiriitaa henkilökohtaisen etiikan ja yhteiskuntajärjestyksen vaatimusten välillä. Hän on repeytynyt velvollisuutensa perhettä kohtaan, uskonsa oikeudenmukaisuuteen ja jumalalliseen lakiin sekä Kreonin edustaman valtion auktoriteetin välillä. Tämä moraalinen dilemma korostaa päätöksenteon monimutkaisuutta, kun yksilöt kohtaavat kilpailevia arvoja ja velvoitteita.