1. Uskollisuus ja sukulaisuus:
Ismenen rakkaus ja uskollisuus sisartaan Antigonelle on ilmeistä alusta alkaen. Hän on huolissaan Antigonen hyvinvoinnista ja yrittää saada hänet luopumaan Kreonin käskystä Polyneikeksen hautaamisesta. Ismeneltä ei kuitenkaan ole rohkeutta liittyä Antigonen tehtävään, jossa hän asettaa etusijalle itsensä säilyttämisen ja yhteiskunnallisten normien noudattamisen.
2. Valtuutuksen pelko ja seuraukset:
Ismenen varovaisuus johtuu hänen auktoriteetin pelosta ja mahdollisesta rangaistuksesta Kreonin määräyksen uhmaamisesta. Hän on huolissaan heidän tekojensa seurauksista ja varoittaa Antigonea lain haastamisen vakavista seurauksista. Ismenen pelko heijastaa yhteiskunnallisia paineita ja ulkoisten odotusten painoarvoa, jotka usein ovat ristiriidassa henkilökohtaisten vakaumusten kanssa.
3. Vastakohta Antigonen vahvuudelle:
Asettamalla Ismenen arkuuden ja Antigonen peräänantamattoman päättäväisyyden vastakkain Sofokles korostaa viimeksi mainitun poikkeuksellista rohkeutta ja horjumatonta sitoutumista uskomuksiinsa. Ismenen epäröinti toimii kalvona Antigonen horjumattomalle päättäväisyydelle ja korostaa entisestään päähenkilön vahvuutta ja moraalista rehellisyyttä.
4. Sukupuoliroolit ja yhteiskunnalliset normit:
Ismenen hahmo edustaa myös naisiin kohdistuvia odotuksia antiikin Kreikan patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Hänet kuvataan passiivisempana, alistuvampana ja yhteiskunnallisten sopimusten ohjaamana. Tämä vastaa aikansa perinteisiä sukupuolirooleja, joissa naisten odotettiin usein asettavan kollektiivia etusijalle yksilön edelle.
5. Sisäinen konflikti ja moraalinen dilemma:
Ismenen sisäinen konflikti johtuu hänen aidosta huolenpidostaan Antigonesta ja hänen tietoisuudestaan moraalisesta pakollisuudesta haudata heidän veljensä. Kuitenkin hänen pelkonsa ja yhteiskunnallinen ehdollisuutensa estävät häntä ryhtymästä toimiin. Ismenen kamppailu heijastaa universaalia inhimillistä dilemmaa tasapainottaa henkilökohtaiset arvot ulkoisten paineiden kanssa.
6. Antigonen toiminnan katalysaattori:
Ismenen kieltäytyminen osallistumasta Antigonen suunnitelmaan vaikuttaa epäsuorasti näytelmän traagisiin tapahtumiin. Hänen päätöksensä pakottaa Antigonen toimimaan yksin, mikä johtaa hänen mahdolliseen pidätykseen ja tuomitsemiseen. Ismenen valinta, vaikka se on ymmärrettävää, asettaa lopulta pohjan näytelmän traagiselle päätökselle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Ismenen rooli sivuhahmona "Antigonessa" on merkittävä, koska se asettaa vastakkain päähenkilön horjumattoman päättäväisyyden ja tavanomaisemman ja pelottavamman ajattelutavan. Hänen ajatuksissaan ja teoissaan korostuvat lojaalisuuden, perheen, yhteiskunnan odotukset sekä henkilökohtaisten arvojen ja ulkoisten paineiden välinen sisäinen ristiriita, mikä lisää näytelmän kokonaissyvyyttä ja monimutkaisuutta.