Pisteen korostaminen: Hyperbole liioittelee lausuntoa, jotta se erottuu ja kiinnittää huomiota keskeiseen ideaan. Tätä voidaan käyttää:
* Korosta tilanteen absurdi: Liioittelemalla naurettavuutta, näytelmäkirjailija voi tuoda esiin hahmon toiminnan järjettömyyden tai itse tilanteen.
* korosta hahmon tunteita: Hahmon voimakkaat tunteet voidaan välittää liioiteltujen ilmaisujen avulla, mikä tekee heidän intohimonsa tai epätoivonsa ilmeisemmäksi.
* Luo koominen vaikutus: Liioiteltuja tilanteita ja lausuntoja voidaan käyttää huumorin luomiseen ja yleisön nauramaan.
Merkin luominen: Hyperbolea voidaan käyttää hahmon persoonallisuuden ja motivaatioiden paljastamiseen. Se voi näyttää:
* hahmon taipumus liioitella: Tätä voidaan käyttää korostamaan heidän persoonallisuusominaisuuksiaan, kuten dramaattisia, impulsiivisia tai alttiita ylikuormitukselle.
* hahmon naiivinen tai tietämättömyys: Hyperboliset lausunnot voivat tuoda esiin hahmon ymmärryksen puutteen tai niiden taipumuksen nähdä asiat yksinkertaisella tavalla.
* hahmon epätoivo: Kun hahmo on epätoivoinen, heidän sanansa voivat liioitua yrittäessään välittää tilanteensa kiireellisyyden.
Yleisön kiinnittäminen: Hyperbolea voidaan käyttää:
* Tee näytelmästä parempaa: Liioittelemalla yleisiä ihmiskokemuksia, näytelmäkirjailija voi luoda tunteen yhteisestä ymmärryksestä ja empatiasta.
* Luo teatterisuuden tunne: Hyperboolin käyttö voi tehdä näytelmästä visuaalisesti ja emotionaalisesti kiinnostavamman lisäämällä dramaattisen intensiteetin kerroksen.
* herättää tietty sävy: Hyperbolea voidaan käyttää luomaan erilaisia ääniä kevyestä satiiriseen traagiseen.
Esimerkkejä:
* Shakespearen Romeo ja Julia: Romeo käyttää hyperbolea, kun hän sanoo:"Minun sieluni kutsuu minun nimeni!" Hän liioittelee rakkautensa Juliaan saadakseen sen näyttämään dramaattisemmalta ja intohimoisemmalta.
* Oscar Wilden on oltava vakava: Wilde käyttää hyperboolia koko näytelmän ajan korostaakseen viktoriaanisen yhteiskunnan absurdia ja hahmojen huolenaiheita esiintymisillä. Esimerkiksi Lady Bracknell sanoo:"Yhden vanhemman, herra Worthingin, menettämistä voidaan pitää onnettomuutena; menetettäväksi molemmat näyttävät huolimattomilta."
Viime kädessä näytelmäkirjailijan hyperboolin käyttö on suunniteltu luomaan erityinen vaikutus yleisöön, olipa kyse sitten huumorista, empatiasta tai korotetusta draaman tunneesta. Se lisää näytelmään kerroksen syvyyttä ja monimutkaisuutta, mikä tekee siitä ikimuistoisemman ja merkityksellisemmän.