Tämä kysymys nousee koko näytelmän ajan, kun Hamlet tarttuu:
* Kuoleman luonne ja jälkielämän luonne: Hän harkitsee itsemurhaa, kyseenalaistaa elämän merkityksen ja kamppailee ajatuksen kanssa, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.
* esiintymisten ja havaintojen luotettavuus: Hamlet vaivaa epäilykset näkemänsä ja kuulemansa aitoudesta, etenkin hänen isänsä haamusta ja hänen ympärillään olevien motiiveista.
* Kohtalon ja vapaan tahdon rooli: Hän painii ajatuksena siitä, onko hänellä hallinto omaa kohtaloaan vai onko hän yksinkertaisesti sotilas suuremmassa, ennalta määrätyssä pelissä.
* Kielen ja petoksen voima: Hamlet on tietoinen tavoista, joilla kieltä voidaan käyttää manipuloida ja pettää, mikä vaikeuttaa totuuden havaitsemista valheellisuudesta.
Tämä todellisuuden ja totuuden kyselyteema johtaa moniin näytelmän ikonisiin elementteihin, kuten:
* Hamletin kuuluisat yksinäiset: Hän pohtii elämän merkitystä, kuoleman luonnetta ja hänen ympäröivän maailman ymmärtämisen haasteita.
* Play-within-a-play: Tämä toimii keinona Hamletille testata kuninkaan syyllisyyden todenmukaisuus ja tutkia suorituskyvyn ja illuusion voimaa.
* näytelmän epäselvyys ja avoimuus: Loppu jättää monia kysymyksiä vastaamattomaksi, pakottaen yleisön tarttumaan todellisuuden epäselvyyteen ja totuuden määrittelyn haasteisiin.
Tutkimalla tätä keskeistä kysymystä voimme paremmin ymmärtää Hamletin sisäisiä kamppailuja, näytelmän dramaattisia konflikteja ja sen teemojen kestävää merkitystä.