Ludwig Wittgensteinia pidetään yhtenä 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista filosofeista, joka tunnetaan kahdesta suuresta teoksestaan:*Tractatus Logico-Philosophicus* (1921) ja *Philosophical Investigations* (1953). Tässä on joitain hänen merkittävimmistä filosofisista ajatuksistaan:
Varhainen Wittgenstein (Tractatus):
* Kielen kuvateoria: Wittgenstein väitti, että kieli on esitys maailmasta, kuin kuva. Ehdotukset ovat kuin kuvia, jotka kuvaavat asioiden tilaa.
* Looginen atomismi: Maailma koostuu perus-, itsenäisistä faktoista tai "atomeista", jotka voidaan yhdistää muodostamaan monimutkaisempia faktoja. Kieli heijastaa tätä rakennetta yhdistämällä yksinkertaiset ehdotukset monimutkaisiksi.
* Kielen rajoitukset: Wittgenstein uskoi, että kieli voi ilmaista vain sitä, mitä voidaan kuvata. Kaikki mitä ei voi kuvata, kuten etiikka, uskonto tai metafysiikka, on lopulta järjetöntä.
* Näytä ja sano ero: Proposition merkitys ei piile sen sanoissa, vaan sen suhteessa kuvaamaan maailmaan. Sanat "näyttävät", mihin ne viittaavat, kun taas ehdotukset "sanovat" jotain maailmasta.
* Mystikon hiljaisuus: Wittgenstein uskoi, että todellinen maailman ymmärtäminen ei ole ilmaistava kielellä, vaan pikemminkin suoraan koettu. Mystikko, joka ylittää kielen, on lopulta hiljaa.
Myöhemmin Wittgenstein (Filosofiset tutkimukset):
* Kielipelit: Wittgenstein siirsi painopisteensä kielestä maailman esityksenä kieleen eri yhteyksissä käytettäväksi työkaluksi. Jokaisella kielipelillä on omat säännöt ja käytäntönsä, jotka määrittävät sanojen ja lauseiden merkityksen.
* Merkitys käyttönä: Sanan merkitystä ei määrää sen suhde johonkin maailmassa, vaan sen rooli tietyssä kielipelissä.
* Perheen samankaltaisuus: Wittgenstein väitti, että luokkia eivät määrittele välttämättömät ja riittävät ehdot, vaan päällekkäiset yhtäläisyydet, kuten perheenjäsenet, joilla on erilaisia piirteitä.
* Yksityisen kielen argumentti: Wittgenstein väitti, että yksityinen kieli on mahdotonta, koska sanojen merkitys riippuu yhteisestä ymmärryksestä ja julkisista kriteereistä.
* Tavallisen kielen merkitys: Wittgenstein torjui perinteiset filosofiset ongelmat uskoen niiden johtuvan tavallisen kielen väärinkäsityksistä. Sen sijaan hän rohkaisi tutkimaan kieltä sellaisena kuin sitä käytetään jokapäiväisessä elämässä.
Yleensä:
Wittgensteinin filosofialle on ominaista sen keskittyminen kieleen ja rooli maailmanymmärryksemme muokkaajana. Hän kyseenalaisti perinteiset filosofiset oletukset kielen, merkityksen ja tiedon luonteesta korostaen kontekstin, käytön ja käytännön merkitystä.
Hänen työnsä on edelleen vaikutusvaltainen eri aloilla, mukaan lukien filosofia, kielitiede, psykologia ja tietojenkäsittelytiede.