Kirjoituksissaan ja puheissaan Brutus puolusti itsekuria ja hyveiden kasvattamista. Hän korosti tarvetta toimia järjen mukaan, hallita intohimojaan ja pysyä uskollisena moraalisille periaatteilleen. Brutuksen stoalainen näkökulma vaikutti hänen omaan käytökseensä sekä hänen odotuksiinsa ja arvioihin toisten toimista.
Jalo ja hyve :Brutus uskoi jalouden, kunnian ja hyveen tärkeyteen ihmisten käyttäytymistä ohjaavina voimina. Hän liitti tiettyjä käyttäytymismalleja ja tekoja jalon ja hyveellisen ihmisen ihanteeseen. Hän arvosti esimerkiksi rohkeutta, rehellisyyttä, uskollisuutta ja velvollisuuksiensa täyttämistä.
Brutus käytti usein esimerkkejä historiallisista henkilöistä ja maineikkaista esi-isistä havainnollistaakseen näkemyksiään jalosta käytöksestä. Hän katsoi, että henkilön mainetta ja perintöä muokkasivat merkittävästi hänen toimintansa, ja hän halusi olla esimerkkinä näistä hyveistä omassa elämässään.
Poliittiset motivaatiot :Brutuksen käyttäytymisselitykset muokasivat myös hänen poliittiset tavoitteensa ja näkemyksensä Rooman tasavallasta. Hän katsoi monia yksilöiden päätöksiä ja tekoja poliittisen velvollisuuden, julkisen palvelun ja tasavaltalaisen järjestelmän säilyttämisen linssin kautta.
Brutukselle tietyt käytökset olivat perusteltuja tai tuomittuja sen vaikutuksen perusteella, miten ne vaikuttivat Rooman poliittiseen ja sosiaaliseen vakauteen. Hän uskoi, että yksilöillä oli vastuu asettaa yhteinen hyvä etusijalle henkilökohtaisten toiveiden tai kunnianhimojen edelle, ja hän odotti muiden toimivan näiden periaatteiden mukaisesti.
Lopuksi Brutuksen käyttäytymisselitys perustuu stoalaiseen filosofiaan, roomalaiseen nobilitas-hyveeseen ja hänen ymmärrykseensä poliittisesta velvollisuudesta Rooman tasavallassa. Nämä tekijät vaikuttivat hänen arvioihin toisten toiminnasta ja ohjaaviin periaatteisiin henkilökohtaiseen käyttäytymiseen.