Kun sumerilainen yhteiskunta monimutkaisi, kaupan, hallinnon ja taloudellisen toiminnan laajentuessa, tarve tehokkaaseen tiedon tallentamiseen ja välittämiseen tuli yhä tärkeämmäksi.
Temppeli- ja taloushallinto:
Sumerilla oli hyvin organisoitu temppelitalous ja monimutkainen kaupan ja kaupan järjestelmä. Hallitakseen näitä toimintoja tehokkaasti he tarvitsivat tavan tallentaa ja seurata tavaroita, tapahtumia ja varastoja.
Monumentaalinen arkkitehtuuri ja rakentaminen:
Sumerit tunnettiin myös vaikuttavista arkkitehtonisista saavutuksistaan, kuten monumentaalisten temppeleiden ja zikkuraattien rakentamisesta. Näiden suurten hankkeiden suunnittelu ja koordinointi vaati täsmällistä dokumentointia ja viestintää.
Uskonnolliset ja kulttuuriset käytännöt:
Sumerilla oli rikas uskonnollinen ja kulttuurinen elämä, monimutkainen jumalien ja jumalattareiden panteoni sekä lukuisia myyttejä, legendoja ja rituaaleja. Näiden kulttuuriperinteiden säilyttäminen ja välittäminen vaati luotettavaa kirjoitusmuotoa.
Koulutustarpeet:
Kirjoitusjärjestelmän kehittäminen helpotti myös sumerilaisen yhteiskunnan toiminnalle välttämättömien kirjanoppineiden koulutusta. Kirjankirjoittajilla oli ratkaiseva rooli historiallisten tapahtumien, uskonnollisten tekstien, hallinnollisten asiakirjojen ja tieteellisten havaintojen tallentamisessa.
On tärkeää huomata, että kirjoittamisen kehittyminen ei ollut äkillinen tapahtuma, vaan pikemminkin asteittainen prosessi, joka tapahtui ajan myötä vastauksena sumerilaisen yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin ja monimutkaisuuteen.