1. Luominen ja alkuperä:
* Jumala loi Adamin: Aadam nähdään Raamatun kertomuksessa jumalallisena luomuksena, jonka Jumala on suoraan muodostanut omaksi kuvakseen.
* Hirviön loi ihminen: Hirviö sen sijaan syntyi ihmisen Victor Frankensteinin tieteellisellä kokeella. Tämä keinotekoinen alkuperä saa hänet tuntemaan olonsa luonnostaan erilaiseksi ja hirviömäiseksi.
2. Fyysinen ulkonäkö:
* Adam oli täydellinen olento: Aadamia kuvataan Raamatussa kauniiksi ja täydelliseksi.
* Hirviö oli hirvittävä: Hirviötä kuvataan jatkuvasti groteskiksi ja hirvittäväksi, jolla on suhteettomia piirteitä ja pelottava ulkonäkö. Tämä fyysinen ero lisää hänen vieraantumisen ja inhonsa tunnetta.
3. Koulutus ja sosiaalistaminen:
* Aadam sai johdatuksen Jumalalta: Jumala antoi Aadamille ohjausta ja ohjausta Eedenin puutarhassa.
* Hirviö oli itseoppinut ja eristetty: Hirviöllä ei ollut ohjausta tai tukea, ja hänen oli pakko oppia maailmasta yksin. Yhteiskunta hylkäsi ja hylkäsi hänet ulkonäkönsä vuoksi, mikä vahvisti entisestään hänen eristyneisyyden tunnettaan.
4. Tarkoitus ja identiteetti:
* Adamille annettiin selkeä tarkoitus: Adam luotiin maan hallitsijaksi ja elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.
* Hirviöllä ei ollut tarkoitusta: Hirviö luotiin ilman tarkoitusta, ja hän kamppaili ymmärtääkseen paikkansa maailmassa. Hän tunsi olevansa "hirviö" paitsi ulkonäöstään myös identiteettinsä ja kuulumisensa puutteen vuoksi.
5. Hirviön yhteydenhalu:
* Aadam oli seurassa Eevan kanssa: Aadam annettiin Eeva kumppaniksi, mikä symboloi yhteyden ja rakkauden tärkeyttä.
* Hirviö kaipasi kumppanuutta ja hyväksyntää: Hirviö kaipasi yhteyttä ja hyväksyntää, mutta hänen ulkonäkönsä ja sosiaalisten taitojensa puute tekivät hänestä syrjäytyneen. Hän halusi epätoivoisesti tulla nähdyksi enemmän kuin "hirviönä", mutta yhteiskunta vahvisti jatkuvasti hänen negatiivista minäkuvaansa.
Lopuksi totean, että hirviö näkee itsensä pohjimmiltaan erilaisena kuin Adam johtuen hänen luonnottomasta alkuperästään, hirvittävästä ulkonäöstään, ohjauksen puutteesta sekä tarkoituksen ja yhteyden puuttumisesta. Hänen jatkuva taistelunsa tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi tekee hänestä traagisen hahmon, joka korostaa hallitsemattomien kunnianhimojen vaaroja ja seurauksia, jotka aiheutuvat vastuusta luomuksistamme luopumisesta.