1. Luokouluopetus: Shakespearen uskotaan osallistuneen King's New Schooliin Stratford-upon-Avonissa. Tämä koulu oli tyypillinen Elisabet-ajan kielioppi, joka keskittyi latinan kielioppiin ja klassisiin teksteihin. Shakespeare todennäköisesti oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan latinan kieliopin ja kirjallisuuden ohella.
2. Klassinen oppiminen: Shakespearen teokset osoittavat syvällistä ymmärrystä klassisesta kirjallisuudesta ja mytologiasta, mikä viittaa siihen, että hän oli altistunut klassisille kirjailijoille, kuten Ovidius, Vergilius, Horatius ja Seneca. Tämä tieto olisi voitu hankkia lukemalla kotona tai lisäkoulussa.
3. Autodidaktia: Shakespearen koulutus ei ehkä rajoittunut pelkästään muodolliseen koulunkäyntiin. Hän oli todennäköisesti innokas lukija ja hänellä oli pääsy kirjoihin sekä kotona että teatteriyhteisössä, johon hän kuului Lontoossa. Hän osoitti ymmärtävänsä eri aiheita, kuten historiaa, lakia, filosofiaa ja nykypäivän tapahtumia, mikä viittaa siihen, että hänellä oli ahna halu oppia ja jatkaa itsekoulutusta koko elämänsä ajan.
On tärkeää huomata, että Shakespearen koulutuksesta ei ole olemassa paljoa tosiasiallista näyttöä, joten hänen teostensa sisällöstä on päätelty joitakin näkökohtia. Historioitsijat ja tutkijat ovat yrittäneet koota hänen koulutustaan hänen kirjoituksissaan esiintyvien kielten, viitteiden ja teemojen perusteella.