Tässä on joitain esimerkkejä Shakespearen sanan "imartelu" käytöstä:
* Hamletissa Claudius kuvataan "imartelun kameleoniksi", koska hän kykenee muuttamaan mielipiteitään ja käyttäytymistään omien tarpeidensa mukaan voittaakseen muiden suosion.
* "Othellossa" Iago on halveksittava konna, joka aina imartelee muita saavuttaakseen omat päämääränsä. Hän kehuu Othelloa suurena kenraalina, mutta kun Iago joutuu halveksimaan Othelloa, hän maalaa Othellon mustasukkaiseksi, julmaksi villiksi.
* Kuningas Learissa Goneril ja Regan ovat vastasyntyneitä tyttäriä, jotka käyttävät hyväkseen isänsä rakkautta omaksi hyödykseen. He kertoivat kuningas Learille kuinka paljon he rakastivat häntä, mutta kun kuningas Lear tarvitsi apua, he hylkäsivät hänet.
Shakespeare käyttää sanaa "imartelu" syyttääkseen niitä, jotka ovat ilkeitä ja epärehellisiä. Sympaattiset voivat olla mielenkiintoisia, mutta he eivät koskaan ole luotettavia.