Austenin ironian ja satiirin käyttö näkyy läpi romaanin. Esimerkiksi Mr. Collinsin hahmo on loistava esimerkki hänen satiirisesta nokkeluudestaan. Häntä kuvataan mahtipontisena ja nöyränä pappina, joka on enemmän huolissaan yhteiskunnallisesta asemasta kuin uskonnosta. Austen pilkkaa myös aikansa yhteiskunnallisia sopimuksia, kuten avioliiton tärkeyttä ja jäykkää luokkarakennetta.
Huumorin ja satiirin lisäksi Ylpeys ja ennakkoluulo on myös romanttinen romaani. Elizabethin ja Mr. Darcyn suhde on tarinassa keskeinen, ja Austen rakentaa taitavasti jännitteitä ja odotuksia kahden hahmon välille. Romaani tutkii rakkauden, ennakkoluulojen ja itsepetoksen teemoja, ja se päättyy lopulta tyydyttävään ja sydäntä lämmittävään lopputulokseen.
Kaiken kaikkiaan Pride and Prejudice -elokuvan sävyä voidaan kuvata humoristiseksi, satiiriseksi ja romanttiseksi. Austenin taitava ironian ja nokkeluuden käyttö yhdistettynä monimutkaisten teemojen ja hahmojen tutkimiseen tekee Pride and Prejudicesta ajattoman ja rakastetun englantilaisen kirjallisuuden klassikon.