Arts >> Taide ja viihde >  >> Kirjat >> Kirjallisuus

Miten Flannery kuvaa Etelän kulttuuri- ja fyysistä maisemaa?

Flannery O'Connorin tarinoissa on runsaasti kuvauksia etelästä, sekä fyysisesti että kulttuurisesti, ja hän käyttää näitä kuvauksia tutkiakseen uskonnon, väkivallan sekä hyvän ja pahan välisen taistelun teemoja. Tässä on erittely siitä, kuinka hän kuvaa etelää:

Fyysinen maisema:

* Maaseutuympäristö: O'Connorin tarinat sijoittuvat usein etelän syrjäisille maaseudulle. Hän kuvaa maisemia, jotka ovat sekä kauniita että hämmentäviä, korostaen usein maan laajuutta ja maailmasta eristäytymisen tunnetta. Tämä eristäytyminen lisää hänen tarinoihinsa klaustrofobian ja jännityksen tunnetta.

* Laheneminen ja lasku: Hänen kuvaama etelä on usein rappeutumisen ja rappeutumisen paikka. Hän kirjoittaa hylätyistä maatiloista, rappeutuneista taloista ja yhteisöistä, jotka näyttävät menettävän elinvoimaansa. Tämä kuva heijastaa sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, joita Etelä kohtasi 1900-luvun puolivälissä.

* Korjuus ja kauneus: O'Connorin luontokuvaukset ovat usein ristiriitaisia. Hän vangitsee luonnon ankaruuden ja julmuuden, mutta myös sen raakaa kauneutta. Tämä kaksinaisuus heijastaa hahmojen moraalista monimutkaisuutta ja heidän kohtaamiaan kamppailuja.

Kulttuurimaisema:

* Etelägootti: O'Connor tunnetaan etelägootiikan käytöstä, genrestä, jolle on ominaista tumma huumori, groteski hahmot ja kiehtovuus makaaberiin. Hän käyttää näitä elementtejä tutkiakseen eteläisen kulttuurin ristiriitoja ja huolia.

* Uskonnolliset teemat: Uskonto on keskeinen teema O'Connorin teoksissa. Hän kuvaa usein hahmoja, jotka ovat syvästi uskonnollisia, mutta myös syvästi virheellisiä. Tämä uskon ja synnin välinen jännite on hänen kuvaamaansa etelään ominaispiirre.

* Rotujännitteet: O'Connorin tarinat käsittelevät usein rotuun liittyvää kysymystä, vaikka hän tekeekin sen hienovaraisella ja vivahteellisella tavalla. Hän tutkii rasismin sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia sekä valkoisiin että mustiin hahmoihin.

* Väkivalta ja lunastus: O'Connorin tarinat ovat usein väkivaltaisia, mutta hän käyttää väkivaltaa tutkiakseen lunastuksen ja hengellisen muutoksen mahdollisuuden teemoja. Tämä väkivalta liittyy usein hahmojen uskonnollisiin kamppailuihin ja eteläisen maiseman ankaruuteen.

Esimerkkejä:

* "Hyvää miestä on vaikea löytää": Tarinan ympäristö, maaseutu Georgian takametsässä, on sekä kaunis että uhkaava. Perheen matkaa leimaa väkivalta, ja se huipentuu kauhistuttavaan kohtaamiseen "sopimattoman" kanssa, joka edustaa eteläisen kulttuurin synkkää pohjaa.

* "Joki": Tämä tarina tutkii nuoren pojan uskonnollista fanaattisuutta, joka uskoo olevansa kutsuttu profeetaksi. Tarinan ympäristö, maaseutukaupunki Georgiassa, heijastelee pojan eristäytymistä ja yhteisön tukahduttavaa luonnetta.

O'Connorin kuvaus etelästä on usein kiistanalainen, mutta se on kiistatta voimakas. Hän käyttää kuvauksiaan maasta ja sen ihmisistä tutkiakseen ihmisluonnon monimutkaisuutta ja uskon luonnetta. Hänen tarinansa ovat osoitus eteläisen äänen kestävästä voimasta ja ihmisen tilan kestävistä mysteereistä.

Kirjallisuus

Lähikategoriat