Tärkeimmät panokset:
* Elektronin löytäminen: Vuonna 1897 Thomson suoritti kokeita katodisädeputkilla, mikä sai hänet päättelemään, että katodisäteet koostuivat pienistä, negatiivisesti varautuneista hiukkasista, joita hän kutsui "korpuskkeleiksi". Tämä löytö merkitsi alkua atomin rakenteen ymmärtämiselle ja mullisti fysiikan. Nämä verisolut tunnetaan nykyään elektroneina.
* Lumuvanukasmalli: Thomson ehdotti atomista mallia, joka kuvasi sen positiivisen varauksen pallona, jonka sisään on upotettu negatiivisesti varautuneita elektroneja, samanlaisena kuin luumuvanukas. Tämä malli, vaikka se myöhemmin korvattiin, tarjosi perustavanlaatuisen käsityksen atomin sisäisestä rakenteesta.
* Massaspektrometria: Hän osallistui merkittävästi massaspektrometrian kehittämiseen, tekniikkaan, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen tunnistamiseen ja mittaamiseen.
Muita tärkeitä tietoja:
* Syntymä: 18. joulukuuta 1856, Cheetham Hill, Manchester, Englanti.
* Kuoli: 30. elokuuta 1940 Cambridgessa, Englannissa.
* Koulutus: Opiskeli Trinity Collegessa Cambridgessa, jossa hänestä tuli myöhemmin professori.
* Palkinnot ja tunnustukset: Hän sai fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1906 elektronin löytämisestä.
* Vanha: Thomsonin työ loi perustan uusille löydöille atomifysiikassa, mukaan lukien Ernest Rutherfordin atomin ydinmallin kehittäminen.
Hänen työnsä vaikutus:
J.J. Thomsonin työllä oli syvällinen vaikutus ymmärryksemme aineesta ja maailmankaikkeudesta. Hänen elektronin löytönsä avasi täysin uusia tutkimusaloja ja tasoitti tietä modernin fysiikan kehitykselle. Hänen työllään oli myös käytännön sovelluksia, jotka johtivat elektronimikroskopian ja röntgendiffraktion kaltaisten teknologioiden kehittämiseen.
Thomsonia pidetään yhtenä modernin fysiikan edelläkävijöistä, ja hänen panoksensa innostaa edelleen tutkijoita.