Tässä lyhyt selitys runosta:
1. Elämä on vaihe: Runo alkaa asettamalla alustan vertailulle. Jaques sanoo:"Koko maailma on näyttämö, ja kaikki miehet ja naiset ovat vain pelaajia." Tämä linja vahvistaa metaforan, jonka mukaan elämä on teatteriesitys, jossa jokaisella henkilöllä on rooli.
2. Ihmisen seitsemän vaihetta: Jaques jatkaa sitten kuvaamaan ihmisen seitsemää elämänvaihetta, lapsesta vanhuuteen, vertaamalla niitä näytelmän eri näytöksiin. Näihin vaiheisiin kuuluvat:
* Vauva: Itkevä ja avuton kuin vastasyntynyt vauva.
* Koulupoika: Vastahakoisesti menossa kouluun, kantolaukku ja kiiltävät aamukasvot.
* Rakastaja: Huokaa kuin uuni rakkaalle.
* Sotilas: Täynnä outoja valoja, kateellinen kunniasta, nopea tappelemaan ja riitelemään.
* Oikeus: Arvokas ja arvostettu, reilun pyöreä vatsa.
* Pantalone: Vanha, kuihtunut, mustasukkainen ja epäluuloinen, silmälasit nenässä ja nuorekas letku, iso löysä kuppi.
* Toinen lapsellisuus: Paluu avuttomaan lapsenkengän tilaan, jossa hampaiden, näön ja makuaistin puute, ja ilman kaikkea.
3. Roolit ja esitykset: Jaques pohtii ihmisten eri rooleja elämässä, kuninkaista kerjäläisiin. Hän korostaa ajatusta, että jokaisella ihmisellä on oma osansa tehtävänä ja se on suoritettava hyvin täyttääkseen elämän näytelmän suuren suunnitelman.
4. Toiston loppu: Puhe päättyy voimakkaaseen oivallukseen. Jaques sanoo:"Viimeinen kohtaus, joka päättää tämän oudon tapahtumarikkaan historian, on toinen lapsellisuus ja pelkkä unohdutus, ilman hampaita, ilman silmiä, ilman makua, ilman kaikkea." Tämä linja korostaa elämän viimeistä vaihetta, jossa kaikki roolit ja esitykset päättyvät jättäen taakseen vain unohduksen ja kaikkien kykyjen menettämisen.
Pohjimmiltaan runo "All the World's a Stage" tarjoaa filosofisen näkökulman elämän luonteeseen ja rooleihin, joita siinä näytämme. Se rohkaisee meitä omaksumaan osamme, esittämään ne armollisesti ja aidosti ja lopulta hyväksymään elämän suurenmoisen teatteriesityksen väistämättömän lopun.