Mikä on Gwenin runon analyysi

Dylan Thomasin runo "Gwen" on voimakas ja liikuttava tutkimus puhujan rakkaudesta Gwen-nimistä naista kohtaan. Runo on täynnä rikasta kuvastoa ja symboliikkaa, ja sille on ominaista kontrastin käyttö. Runon alussa puhuja kuvailee Gwenia "valkoiseksi patsaaksi", joka on "täydellinen ja kokonaisuus". Kuitenkin puhuja myös kuvailee Gwenia "täynnä reikiä", mikä viittaa siihen, että hän ei ole niin täydellinen kuin miltä näyttää. Tämä Gwenin kauneuden ja hänen puutteidensa välinen kontrasti heijastuu puhujan omiin tunteisiin häntä kohtaan. Hän on sekä vetänyt tytön kauneuteen että karkotettua hänen puutteistaan. Puhujan rakkaus Gweniin on myös vastakohtana hänen kuolemanpelkolleen. Runo on täynnä viittauksia kuolemaan, ja puhuja näyttää pelkäävän menettävänsä Gwenin kuolemaan. Tämä pelko heijastuu riveihin:"Pidän kättäsi / omassani, ikään kuin sanoakseni / Hyvästi, näkemiin." Runo päättyy siihen, että puhuja toistaa sanaa "Gwen" yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä toisto viittaa siihen, että puhuja yrittää pitää Gwenistä kiinni ja estää häntä katoamasta. Kaiken kaikkiaan "Gwen" on monimutkainen ja liikuttava runo, joka tutkii puhujan rakkautta naista nimeltä Gwen. Runo on täynnä rikasta kuvastoa ja symboliikkaa, ja sille on ominaista kontrastin käyttö. Runo on voimakas meditaatio rakkaudesta, kuolemasta ja ihmisen tilasta.