Runo alkaa vetoomuksella hänen rakkaansa, ettei hän jättäisi häntä. Hän vertaa häntä "laivaan", joka on "kuormattuna rakkaudella", ja hän sanoo, että hän on "kaikki iloni". Puhuja on huolissaan siitä, että jos hän lähtee, hän ei jää ilman mitään.
Toisessa säkeessä Donne käyttää "temppelin" metaforaa kuvaamaan heidän rakkauttaan. Hän sanoo, että hän on tämän temppelin "pappitar" ja hän on hänen "palvojansa". Puhuja sanoo olevansa "valmis uhraamaan kaiken" tämän rakkauden tähden, ja hän pyytää häntä "säälimään" häntä.
Kolmannessa säkeistössä Donne käyttää "meren" metaforaa kuvaamaan tunteitaan. Hän sanoo olevansa "hukkumassa" rakkauteensa häntä kohtaan ja pyytää häntä "pelastamaan" hänet. Puhuja sanoo olevansa "kirottu" ilman hänen rakkauttaan.
Runo päättyy puhujan viimeiseen pyyntöön, että hänen rakas ei jättäisi häntä. Hän sanoo, että hän "kuolee" ilman häntä, ja hän pyytää häntä "jäämään".
"Sweetest Love Do Not Go" on voimakas ja liikuttava runo, joka tutkii rakkauden, menetyksen ja kaipauksen teemoja. Runo on täynnä intohimoisia ja eloisia kuvia, ja Donnen metaforien käyttö lisää runon syvyyttä ja merkitystä. Runo on klassinen esimerkki Donnen kyvystä yhdistää intohimo, nokkeluus ja henkisyys runoudessaan.