Näin Marianne muuttuu tarinan aikana:
1. Alkuperäiset luonteenpiirteet:
- Mariannelle ovat ominaisia hänen kiihkeät tunteensa ja äärimmäinen herkkyys. Hän on nopea ilmaisemaan sekä ilonsa että surunsa hillittömästi. Hänen tunteensa vievät hänet usein pois, mikä tekee hänestä vähemmän käytännöllisen ja alttiimman romanttisille käsityksille.
2. Varhaiset vaikutukset:
- Mariannella on aluksi vahvat vaikutteet isosiskonsa Elinorilta, joka edustaa järkeä ja käytännöllisyyttä. Elinor toimii usein varoituksen äänenä ja neuvoo Mariannea hallitsemaan tunteitaan ja toimimaan varovasti.
3. Willoughbyn vaikutus:
- Mariannen tunteet saavat hänet rakastumaan syvästi Willoughbyyn, viehättävään mutta lopulta epäluotettavaan mieheen. Hän idealisoi hänet ja on sokea hänen puutteilleen vahvojen tunteidensa vuoksi. Tämä ihastus korostaa hänen alkuperäistä alttiutta romanttisille illuusioille.
4. Sydänsärky ja oppitunnit:
- Willoughbyn äkillisen hylkäämisen ja myöhemmän kihlauksen jälkeen toisen naisen kanssa Marianne kokee voimakasta emotionaalista tuskaa. Tämä sydänsuru pakottaa hänet kohtaamaan todellisuuden, ja hän alkaa ymmärtää, että hänen menneisyytensä ja tunteensa eivät ehkä aina perustuneet järkevään päättelyyn.
5. Kasvu ja kypsyys:
- Kun Marianne kamppailee sydänsurunsa kanssa, hän käy läpi pohdiskelun ja itsetutkiskelun ajan. Hän ymmärtää, että on tärkeää tasapainottaa tunteet järjen kanssa, oppia virheistään ja hyväksyä, että voi olla enemmän käytännön näkökohtia, jotka on otettava huomioon.
6. Muuttunut näkökulma rakkauteen:
- Mariannen romanttiset ihanteet haastavat, kun hän tapaa eversti Brandonin, pidättyneen ja kunniallisen miehen. Vuorovaikutuksessa hänen kanssaan hän alkaa arvostaa kypsempiä ja vakaampia suhteita, jotka perustuvat keskinäiseen kunnioitukseen ja ymmärrykseen.
7. Täsmäytys ja tasapaino:
- Romaanin loppua kohti Marianne saavuttaa tasapainon tunteidensa ja älynsä välillä. Hän tekee sovinnon Willoughbyn kanssa ja löytää lopulta onnen sopivasta avioliitosta eversti Brandonin kanssa.
Mariannen matka romaanin aikana havainnollistaa Austenin teemoja, kuten romantiikkaa ja realismia, tunteiden ja järjen välisen keskitien löytämisen tärkeyttä sekä kasvua ja kypsyyttä, jotka usein tulevat elämän kokemuksista ja oppitunneista.