Runollinen kieli puolestaan on kieli, jota käytetään runoudessa. Se on kieli, joka valitaan sen kauneuden, musikaalisuuden ja sen kyvyn vuoksi luoda mielikuvia ja herättää tunteita. Runollinen kieli on usein kuvaannollista ja symbolista, ja sitä voi olla vaikea ymmärtää ensi silmäyksellä.
Tässä on joitain keskeisiä eroja tavallisen kielen ja runollisen kielen välillä:
* Tavallinen kieli on suoraviivaista ja helposti ymmärrettävää, kun taas runollinen kieli voi olla kuvaannollista ja symbolista ja siksi vaikeasti ymmärrettävää.
* Tietojen välittämiseen käytetään tavallista kieltä, kun taas runollista kieltä käytetään kauneuden luomiseen ja tunteiden herättämiseen.
* Tavallinen kieli on yleensä suoraa, kun taas runollinen kieli voi olla epäsuoraa.
* Tavallinen kieli käyttää yksinkertaisia sanoja, kun taas runokieli käyttää usein monimutkaisia ja epätavallisia sanoja.
* Tavallinen kieli noudattaa kieliopin sääntöjä, kun taas runollinen kieli voi rikkoa kieliopin sääntöjä.