Vähe 1:
Wright aloittaa runon kuvailemalla synkkää Keskilännen maisemaa, jolle on ominaista "ruosteinen lumi", "junan pilli" ja "kuollut kenttä". Nämä kuvat antavat matkalle synkän ja aution sävyn.
Verkko 2:
Puhuja pohtii menneisyyttään täynnä unelmia, visioita ja toiveita. Hän muistaa ajan, jolloin hänellä oli "intohimo maailmaa kohtaan" ja hän tunsi tarkoituksen.
Värike 3:
Elämän realiteetit ovat kuitenkin rikkoneet puhujan unelmat. Hän tuntee itsensä "aaveeksi" kulkiessaan kotikaupunkinsa tuttuja katuja, ja hän valittaa entisten ihanteidensa ja innostuksensa menetystä.
Värike 4:
Puhuja ilmaisee kaipauksensa löytää merkitys ja täyttymys. Hän kaipaa löytää uudelleen "intohimo" ja "näkemys", jotka kerran ruokkivat häntä.
Värike 5:
Puhuja myöntää, että hänen merkityksen etsintä ei välttämättä ole helppoa. Hän ymmärtää, että matkaan liittyy "epätoivon, vihan ja tuskan" kohtaaminen sekä ilon, rakkauden ja kauneuden hetkiä. Mutta näistä haasteista huolimatta hän tuntee olevansa pakko jatkaa etsintöä.
Värike 6:
Puhuja päättää runon päättäväisesti. Hän kieltäytyy alistumasta epätoivoon ja päättää jatkaa merkityksen etsimistä, vaikka se saattaa tuntua kuinka vaikealta.
Kaiken kaikkiaan "Matka" vangitsee puhujan pettymyksen ja menettämisen tunteen ja välittää samalla hänen jatkuvan halunsa löytää elämälle tarkoitus ja täyttymys.