Joen metafora alkaa Douglassin syntymästä:
''Syntynyt orjuuden yönä,
Ja kehtoi sorron luolassa.''
Täällä "orjuuden yö" ja "sorron luola" symboloivat Douglassin varhaisen elämän ankaraa ja ahdistavaa ympäristöä. Joki syntyy tässä pimeydessä, aivan kuten Douglass syntyy orjuuden elämään.
Runon edetessä joki jatkaa virtaamista edustaen Douglassin elämää ja kokemuksia. Se kohtaa esteitä, kuten "kivet" ja "kosket", jotka symboloivat Douglassin kohtaamia haasteita ja vaikeuksia, mukaan lukien orjuuden raakuus, syrjintä ja rodulliset ennakkoluulot.
Näistä haasteista huolimatta joki kestää ja vahvistuu:
''Mutta vielä vahvemmin ja vielä leveämmin,
Se pyyhkäisee ja kiertää matkallaan.''
Tämä symboloi Douglassin joustavuutta ja päättäväisyyttä voittaa vastoinkäymiset. Hänestä tulee voimakas ja vaikutusvaltainen hahmo, joka edustaa afroamerikkalaisen yhteisön voimaa ja edistystä.
Lopulta joki saavuttaa "laajemman meren", joka symboloi Douglassin lopullista menestystä ja voittoa. Hänestä tulee vaikutusvaltainen johtaja, kansansa toivon majakka ja vapauden ja tasa-arvon taistelun symboli.
"Douglassin" laajennettu metafora joesta korostaa sellaisen poikkeuksellisen yksilön voimaa, joustavuutta ja voittoa, joka nousi sorron yläpuolelle ja tuli voimakkaaksi oikeuden ja tasa-arvon äänentekijäksi.