- Tempo :Musiikin tempo, eli sen toistonopeus, voi vaikuttaa sykkeeseen. Nopeatempoisella musiikilla on taipumus nostaa sykettä, kun taas hidastempoisella musiikilla on taipumus hidastaa sitä.
- Rytmi :Musiikin rytmi, joka on voimakkaiden ja heikkojen lyöntien kuvio, voi myös vaikuttaa sykkeeseen. Synkopoivat rytmit (eli rytmit, joissa on odottamattomia aksentteja tai lyöntejä) voivat aiheuttaa sykkeen vaihtelua.
- Melodia :Musiikin melodia, joka on sävelen muodostavien nuottien sarja, voi vaikuttaa sykkeeseen sen sävelkorkeuden, sointisävyn ja ilmeisyyden mukaan. Korkealla, äänekkäällä tai tunteellisella musiikilla on taipumus nostaa sykettä, kun taas matala, pehmeä tai rauhoittava musiikki vähentää sitä.
- Sanoitukset :Musiikin sanoitukset, jos ne ovat merkityksellisiä tai emotionaalisesti latautuneita, voivat myös vaikuttaa sykkeeseen. Esimerkiksi kohottavat tai inspiroivat sanoitukset voivat nostaa sykettä, kun taas surulliset tai masentavat sanoitukset voivat hidastaa sitä.
- Yleinen tunnereaktio :Yleinen emotionaalinen vaste, jonka musiikki saa ihmisessä aikaan, voi myös vaikuttaa hänen pulssiinsa. Miellyttävänä, rentouttavana tai nautinnollisena koettu musiikki pyrkii hidastamaan sykettä, kun taas musiikki, joka koetaan stressaavaksi, ahdistusta herättäväksi tai epämiellyttäväksi, lisää sitä.
On syytä huomata, että musiikin erityiset vaikutukset pulssiin voivat vaihdella riippuen yksilöllisistä eroista, kuten henkilökohtaisista mieltymyksistä, tunnetiloista ja yleisestä terveydentilasta. Lisäksi konteksti, jossa musiikkia kuunnellaan (esim. konsertissa, harjoittelun aikana tai rentoutumisen aikana), voi myös vaikuttaa sen vaikutuksiin kehossa.