Tästä syystä sitä kutsutaan "aave":
* lyhytaikainen: Se on lyhyt ja nopeasti katoaa, kuten haamu, joka katoaa silmänräpäyksessä.
* hienovarainen: Se on tuskin siellä, melkein huomaamaton, samanlainen kuin kuinka haamu on usein näkymätön.
* implisiittinen: Se viittaa siihen, että esiintyy jotain, joka ei ole täysin ilmennyt, aivan kuten haamu on spektrinen läsnäolo.
Tätä ilmaisua käytetään usein kuvaamaan hahmoa, joka yrittää tukahduttaa tunteensa tai joka tuntee olevansa ristiriidassa. Se voi myös viitata siihen, että henkilö yrittää olla kohtelias tai hillitty, mutta pyrkii ylläpitämään mielenosoitustaan.
Tässä on joitain esimerkkejä siitä, kuinka "hymyn aave" voidaan käyttää lauseessa:
* "Hymyn haamu soi hänen huulillaan kuunnellessaan hänen tarinansa."
* "Hän pakotti hymyn haamun yrittäen näyttää onnelliselta."
* "Etsivä näki hymyn haamun epäillyn kasvoilla, mikä teki hänestä epäilyttävän."
Lause kaappaa herkän, melkein huomattamattoman ilmaisun olemuksen, joka puhuu paljon ihmisen sisätilasta.