1. Realismi ja naturalismi: Yksi romantiikan lopun avaintekijöistä oli realismin ja naturalismin nousu taiteessa ja kirjallisuudessa. Nämä liikkeet hylkäsivät romantiikan idealisoidut ja subjektiiviset näkökohdat, vaan keskittyivät todellisen maailman tarkkaan havainnointiin ja esittämiseen.
2. Teollinen vallankumous: Teollinen vallankumous toi merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja teknologisia muutoksia, jotka vaikuttivat myös kulttuurisiin muutoksiin. Romanttinen keskittyminen luontoon, tunteisiin ja individualismiin korvattiin kiinnostuksella kaupunkielämää, teollistumista ja sosiaalista edistystä kohtaan.
3. Taiteellisten tyylien muuttaminen: Kuvataiteen sisällä siirtyminen pois romantismista näkyy asteittaisena siirtymisenä kohti impressionismia, post-impressionismia ja muita modernin taiteen liikkeitä. Nämä liikkeet kokeilivat uusia tekniikoita, väripaletteja ja lähestymistapoja sommitteluun.
4. Tieteen edistysaskel: Tieteen edistyminen ja rationaalisen ajattelun kasvava painotus asettivat osan romantiikkaan liittyvistä tunne- ja henkisistä uskomuksista kyseenalaiseksi.
5. Poliittinen kuohunta: Romantiikan aikakautta leimasivat merkittävät poliittiset mullistukset, mukaan lukien vallankumoukset ja sodat. Nämä tapahtumat saivat aikaan yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, jotka saivat taiteilijat ja älymystön pohtimaan taiteen roolia yhteiskunnassa.
6. Kirjallisten virtausten muuttaminen: Kirjallisuudessa romanttinen keskittyminen yksilölliseen ilmaisuun ja tunteisiin väistyi vivahteikkaammalla psykologisella realismilla ja sosiaalisella kommentilla, kuten Gustave Flaubertin, George Eliotin ja Charles Dickensin kaltaisten kirjailijoiden teoksissa.
7. Prerafaeliitit: Pre-Raphaelite Brotherhood oli ryhmä englantilaisia taiteilijoita, jotka hylkäsivät sen päivän perinteisen taiteen ja etsivät inspiraatiota keskiajan ja varhaisen renessanssin taiteesta. Vaikka he saivat vaikutteita romantiikan piirteistä, ne merkitsivät myös muutosta kohti yksityiskohtaisempaa, realistisempaa ja symbolisempaa lähestymistapaa maalaukseen.
8. Symbolismi: 1800-luvun lopulla syntynyt symbolismi käytti symboleja, metaforia ja allegorioita välittämään monimutkaisia ideoita ja tunteita, siirtyen pois romantismille ominaisesta tunteiden suorasta ilmaisusta.
On tärkeää huomata, että romantiikan aikakauden loppu ei merkinnyt täydellistä irtoamista sen ihanteista ja esteettisistä periaatteista. Pikemminkin se oli asteittainen siirtymä, joka tasoitti tietä uusille taiteellisille ja älyllisille liikkeille, jotka muovasivat modernin taiteen, kirjallisuuden ja filosofian kulkua.