Argumentit Hamletin aidon hulluuden puolesta
* Hamlet aloittaa näytelmän jo suri isänsä kuolemaa ja on syvästi vaikuttunut siitä.
* Hän näkee isänsä aaveen, jonka vain hän näkee, ja on siitä syvästi huolissaan.
* Hän puhuu oudolla ja epäloogisella tavalla, ja hänen käytöksensä on usein arvaamatonta.
* Hän ei näytä hallitsevan toimiaan, ja usein näyttää toimivan impulssilla.
Argumentit Hamletin teeskennellylle hulluudelle
* Hamlet itse kertoo Ophelialle, että hän vain teeskentelee olevansa hullu.
* Hän pystyy kavaltamaan ne, jotka uskovat olevansa aidosti hulluja, kuten Polonius ja Claudius.
* Hän ei näytä uskovan tarinaansa nähtyään Ophelian isän tapetun.
* Hän pystyy toimimaan rationaalisesti ja johdonmukaisesti, kun se sopii hänen tarkoituksiinsa.
Viime kädessä on yksittäisen lukijan päätettävissä, uskooko hän Hamletin olevan aidosti hullu vai teeskenteleekö hän vain hulluutta. Näillä molemmilla näkökulmilla on todisteita, ja näytelmä on tarkoituksella moniselitteinen tältä osin.