1. Kuvaus luonnottoman kunnianhimoisena: Shakespeare esittää Lady Macbethin epäluonnollisen vallanhalun kuluttamana. Hänen kunnianhimonsa kuvataan liialliseksi, häikäilemättömäksi ja vailla moraalisia näkökohtia. Tämä sammumaton vallanhimo vie lukijat vieraanvaraiseksi ja saa heidät pitämään häntä vallanhimoisena ja itsekeskeisenä.
2. Manipulointi ja ovela: Lady Macbeth manipuloi ja pakottaa miehensä Macbethia murhaan saadakseen valtaistuimen. Hän käyttää vakuuttavia taitojaan ja emotionaalisia vetoomuksiaan vakuuttaakseen hänet osoittaen empatian ja moraalisen kompassin puutetta. Lukijoiden mielestä hänen ovela ja manipuloiva luonne on epäsympaattinen.
3. Katumuksen puute: Murhien jälkeen Lady Macbeth ei tunne katumusta ja syyllisyyttä. Hän näyttää kovetellulta kokemuksesta, eikä hän osoita merkkejä katumuksesta tai emotionaalisesta myllerryksestä. Tämä katumuksen puute saa hänet näyttämään tunteettomalta ja sydämettömältä, mikä erottaa lukijat sympatiasta häntä kohtaan.
4. Unissakävely ja henkinen rappeutuminen: Shakespeare tuo Lady Macbethin hahmoon unissakävelyn ja henkisen rappeutumisen motiivin. Näytelmän edetessä häntä vaivaavat syyllisyys, hallusinaatiot ja unettomuus. Tämä romahdus toimii rangaistuksena hänen teoistaan ja vähentää entisestään lukijoiden myötätuntoa.
5. Verrattuna Macbethiin: Shakespeare piirtää kontrastin Lady Macbethin ja Macbethin tunnematkan välille. Samalla kun Macbeth kokee syyllisyyttä, katumusta ja sisäisiä konflikteja, Lady Macbeth pysyy vankkumattomana vallantahdissaan. Tämä kontrasti korostaa hänen tunteiden syvyyden puutetta ja saa hänet näyttämään kylmältä ja laskelmoivalta.
6. Lunastavien ominaisuuksien puuttuminen: Shakespeare ei tarjoa Lady Macbethille mitään lunastavia ominaisuuksia tai sympaattisia hetkiä. Toisin kuin muut traagiset Shakespearen hahmot, jotka herättävät sääliä tai ymmärrystä, Lady Macbeth on suurelta osin epäsympaattinen koko näytelmän ajan.
7. Yhteiskunnalliset odotukset: Lady Macbethin teot haastavat myös perinteiset sukupuoliroolit ja yhteiskunnalliset odotukset. Hän ylittää naiselle tuolloin sopivaksi pidetyn käytöksen rajat. Tämä rikkomus lisää edelleen lukijoiden negatiivista käsitystä hänestä.
Käyttämällä näitä tekniikoita Shakespeare tekee Lady Macbethistä taitavasti epäsympaattisen hahmon, mikä herättää lukijoissa paheksuntaa ja estää heitä ymmärtämästä hänen ahdinkoaan.