Tämä on yksi draamakritiikin perustavanlaatuisimmista kysymyksistä. Suuren draaman pitäisi antaa meille mahdollisuus nähdä sen hahmojen mieleen ja ymmärtää heidän syvimmät motiivinsa. Kriitikot etsivät todisteita näytelmäkirjailijan taidosta luoda monimutkaisia, empaattisia hahmoja, jotka tuntuvat yleisölle todellisilta.