1. Kunnianhimoinen johtaja:
Caesar esitetään kunnianhimoisena miehenä, joka haluaa valtaa ja kunniaa. Hän on valloittanut monia maita ja saavuttanut sotilaallisia voittoja, mikä on tehnyt hänestä suositun roomalaisten keskuudessa. Hänen kunnianhimonsa tekee hänestä kuitenkin myös herkän imartelulle ja manipuloinnille.
2. Poliittiset taidot:
Caesar osoittaa suurta poliittista taitoa ja puhekykyä. Hän voi vaikuttaa väkijoukkoon puheillaan ja saada heidät seuraamaan asialistaansa. Hänen suosionsa ja vaikutusvaltansa antavat hänelle merkittävän vallan Roomassa.
3. Ylimielisyys ja liiallinen itseluottamus:
Caesarissa on ylimielisyyden ja yliluottamuksen piirteitä. Hän uskoo olevansa voittamaton ja arvostelun yläpuolella. Tämä ylimielisyys myötävaikuttaa hänen kaatumiseensa, sillä hän aliarvioi häntä vastaan juonittelevien salaliittolaisten aiheuttaman uhan.
4. Taikausko ja usko kohtaloon:
Caesarin kuvataan omaavan tiettyjä taikauskoisia uskomuksia ja tunnetta lähestyvästä tuomiosta. Hän saa varoituksia ja enteitä läpi näytelmän, kuten ennustajan ennustuksen "varo maaliskuun ideoita". Näistä varoituksista huolimatta Caesar jättää ne huomiotta ja osoittaa ylpeytensä ja uskonsa omaan voimaansa.
5. Inhimilliset puutteet:
Caesar on kuvattu monimutkaisena ihmisenä, jolla on sekä ihailtavia että virheellisiä ominaisuuksia. Hän voi olla jalomielinen ja armollinen vihollisiaan kohtaan, mutta hän voi olla myös armoton ja ovela tarvittaessa. Näytelmä tutkii Caesarin hahmon ristiriitoja ja sisäisiä ristiriitoja.
Kaiken kaikkiaan Shakespeare esittelee Julius Caesarin dynaamisena ja ristiriitaisena yksilönä, jonka henkilökohtaiset piirteet ja poliittiset tavoitteet vaikuttavat merkittävästi tarinan tapahtumien kulkuun.