1. Tutkimus ja löytö:Elisabetin ja Jaakobin aikakaudella merentutkimus ja siirtomaavallan laajeneminen lisääntyivät, mikä johti lisääntyneeseen tietämykseen maailman maantiedosta ja kulttuureista. The Tempest toistaa tätä kiinnostusta tutkimusta kohtaan, sillä tarina sijoittuu syrjäiselle saarelle ja sisältää matkoja ja maagisia muutoksia.
2. Kolonisaatio ja valta:Näytelmässä tarkastellaan vallan ja kontrollin teemoja, heijastaen Englannin siirtomaaprojektia sekä kolonisaattoreiden ja kolonisoitujen kansojen välistä monimutkaista suhdetta. Prospero, maanpaossa oleva Milanon herttua, edustaa auktoriteettihahmoa, joka hallitsee saaren asukkaita.
3. Noituuden politiikka:Calibanin äidin Sycoraxin hahmo liittyy noituuteen ja noituuteen. Tämä heijastaa vallitsevia kulttuurisia asenteita noituutta kohtaan aikana, joka yhdistettiin usein vaaraan, pahuuteen ja harhaoppiin.
4. Renessanssin humanismi:Humanistiset ideat, jotka keskittyivät ihmisten arvokkuuteen ja potentiaaliin, vaikuttivat Myrskyyn. Prosperon taika ja voima liittyvät hänen älylliseen ylivoimaisuuteensa, mikä edustaa tiedon, koulutuksen ja oppimisen arvoa.
5. Monarkkinen auktoriteetti:Jaakobin aikakausi oli todistamassa kuninkaallisen vallan lujittamista, ja Myrsky koskettaa laillisen hallinnon ja peräkkäisyyden teemoja, mikä kuvastaa yhteiskunnallisen järjestyksen ja vakauden ylläpitämisen tärkeyttä.
6. Teatterin laitteet ja konventiot:Näytelmässä on elementtejä spektaakkelista, illuusiosta ja transformaatiosta, jotka olivat tuolloin yleisiä teatterilaitteita ja heijastavat teatterin ja esityksen kehittyvää luonnetta.
7. Maagiset ja lumoavat elementit:Shakespeare integroi Myrskyyn fantasiaa, magiaa ja yliluonnollista elementtejä, mikä vetoaa yleisön kiehtomiseen erikoiseen ja muuhun maailmaan.
Nämä erilaiset kulttuurikontekstin elementit edistävät Myrskyn runsasta kuvakudosta kutomalla yhteen imperialismin, vallan ja ihmisen matkan teemoja ja yhdistäen samalla Jaakobin aikakauden teatteri- ja kirjallisuusperinteitä.