Syytökset:
* Atomic-salaisuuksien välittäminen: Rosenbergeja syytettiin kuulumisesta Neuvostoliiton vakoojarenkaaseen, joka sai turvaluokiteltua tietoa Manhattan-projektista, amerikkalaisten pyrkimyksestä kehittää atomipommi.
* Ota yhteyttä Neuvostoliiton agentteihin: Heidän väitettiin olleen yhteyttä Neuvostoliiton agentteihin ja jakaneen tietoja pommin suunnittelusta, rakentamisesta ja tuotannosta.
* Vakoojien värvääminen: Syyttäjä väitti, että Rosenbergit värväsivät muita henkilöitä vakoilemaan Neuvostoliiton hyväksi.
Kokeilu:
* Rajoitettu todiste: Syyttäjän tapaus perustui vahvasti Julius Rosenbergin lankon David Greenglassin todistukseen, joka väitti, että Julius oli toimittanut hänelle tietoja pommista.
* Kiistanalainen tuomio: Valamiehistö totesi Rosenbergit syyllisiksi, vaikka suoraa näyttöä heidän epäillystä vakoilutoiminnasta ei ollut.
* Poliittinen ilmasto: Oikeudenkäynti tapahtui kylmän sodan huipulla, kommunistisen toiminnan voimakkaan pelon ja epäilyn aikana.
Lause ja toteutus:
* Kuolemantuomio: Rosenbergit tuomittiin kuolemaan sähkötuoliin.
* Kansainvälinen tuomio: Tuomio herätti kansainvälisiä protesteja ja armahduspyyntöjä. Presidentti Harry Truman kuitenkin kieltäytyi puuttumasta asiaan.
* Suoritus: Rosenbergit teloitettiin 19. kesäkuuta 1953.
Kiista ja perintö:
* Keskustelut syyllisyydestä: Rosenbergien syyllisyydestä ja oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta keskustellaan edelleen. Jotkut väittävät olevansa syyttömiä ja McCarthysmin ja kylmän sodan hysterian uhreja. Toiset uskovat syyllistyneensä vakoiluun.
* Vaikutus kylmään sotaan: Rosenbergin tapauksesta tuli kylmän sodan ja kommunismin pelon symboli. Se lisäsi myös kommunismin vastaisia tunteita Yhdysvalloissa.
On tärkeää huomata, että Rosenbergit tuomittiin vakoilusta, ja heidän teloituksensa oli merkittävä tapahtuma Amerikan historiassa. Oikeudenkäynnissä esitetyistä todisteista ja oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta käydään kuitenkin edelleen keskustelua.