1. Juoni: Juoni on näytelmän päätarina, johon liittyy konflikti tai ongelma, joka hahmojen on voitettava.
2. Merkit: Hahmot ovat näytelmässä esiintyviä henkilöitä, jotka vievät tarinaa eteenpäin. Hahmot voivat olla päähenkilöitä (päähenkilöitä), antagonisteja (vastakkaisia hahmoja) tai toissijaisia hahmoja (sivurooleja).
3. Vuoropuhelu: Dialogilla tarkoitetaan näytelmän henkilöiden välisiä keskusteluja ja vuorovaikutusta. Se auttaa välittämään tietoa, viemään juonen eteenpäin ja paljastamaan hahmojen ajatukset ja tunteet.
4. Asetus: Asetus viittaa aikaan ja paikkaan, jossa näytelmä tapahtuu. Se sisältää fyysisen ympäristön, historiallisen ajanjakson ja sosiaalisen kontekstin.
5. Teema: Teema on näytelmän keskeinen idea tai sanoma. Se käsittelee usein universaaleja inhimillisiä kokemuksia, tunteita tai konflikteja.
6. Rakenne: Rakenne viittaa näytelmän organisoimiseen näytöksiin, kohtauksiin ja joskus prologeihin, epilogeihin tai väliaiheisiin.
7. Ristiriita: Konflikti on avaintekijä useimmissa näytelmissä. Se voi olla sisäinen (merkin sisällä) tai ulkoinen (merkkien välillä). Konflikti ohjaa juonen ja luo jännitteitä.
8. Ratkaisu: Ratkaisu viittaa tapaan, jolla konflikti ratkaistaan tai päätetään näytelmässä.
9. Katarsis: Catharsis on emotionaalinen vapautuminen tai puhdistuminen, jonka katsoja kokee näytelmän tapahtumien ja tunteiden todistajana.
10. Suorituskyky: Näytelmä on tarkoitettu näyttelijöiden esitettäväksi lavalla livenä. Esitys voi sisältää elementtejä, kuten liikettä, eleitä, pukuja, valaistusta, musiikkia ja äänitehosteita tarinankerronnan parantamiseksi.