Esimerkiksi kuuluisassa "olla tai ei olla" -soolopuheessa Hamlet pohtii eksistentiaalista kysymystä, onko parempi kestää elämän vaikeudet vai paeta kuoleman kautta. Hän käyttää elävää kieltä kuvaamaan "järkevän onnen hihnat ja nuolet" sekä "tuhansia luonnollisia iskuja, joiden perillinen liha on". Nämä voimakkaat kuvat koskettavat lukijan tunteita ja luovat empatian tunteen Hamletin sisäiseen taisteluun.
Lisäksi Hamletin retoristen kysymysten käyttö solilokioissaan rohkaisee lukijaa pohtimaan omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Esittämällä kysymyksiä, kuten "Onko mieleltään jalompaa kärsiä / törkeän onnen silmukat ja nuolet, / tai tarttua aseisiin vaikeuksien merta vastaan / ja vastustamalla lopettaa ne", Hamlet kehottaa lukijaa pohtimaan omat näkemykset elämästä ja kuolemasta.
Kaiken kaikkiaan patoksen käyttö Hamletin soloioissa luo vahvan emotionaalisen yhteyden hahmon ja lukijan välille. Lukijan tunteisiin vetoamalla Shakespeare elävöittää tehokkaasti Hamletin sisäiset ristiriidat ja kutsuu katsojan syvään pohdiskelemaan näytelmän teemoja.