1. Rakenne:
Shakespearen sonetti: Koostuu 14 rivistä, jotka on tyypillisesti jaettu neljään neliriviin (nelirivisiin säikeisiin) ja loppukappaleeseen (kaksirivinen stanza). Riimikaavio noudattaa kaavaa ABAB CDCD EFEF GG.
Petrarchan-sonetti: Koostuu myös 14 rivistä, mutta jaettu oktaaviin (kahdeksan riviä) ja sestettiin (kuusi riviä). Riimimalli on tyypillisesti ABBA ABBA CDCDCD tai CDECDE.
2. Teema ja sävy:
Shakespearen sonetti: Tutkii monenlaisia teemoja, mukaan lukien rakkaus, ystävyys, kauneus, kuolevaisuus ja itse runouden luonne. Sävy voi vaihdella kevyestä ja leikkisästä vakavaan ja mietiskelevään.
Petrarchan-sonetti: Keskittyy usein onnettomaan tai saavuttamattomaan rakkauteen, puhujan ilmaiseessa ihailua, kaipausta ja surua. Sävy on yleensä koholla ja idealisoitu.
3. Kieli ja kuvat:
Shakespearen sonetti: Käyttää rikasta ja monipuolista sanastoa, mukaan lukien sanaleikkejä, sanaleikkejä ja puhekuvioita, kuten metaforia, vertauksia ja personifikaatioita. Kuvat ovat usein eloisia ja aistillisia.
Petrarchan-sonetti: Tunnettu elegantista ja hienostuneesta kielestä, jossa on hillitympi kuvakielinen käyttö. Kuvat ovat yleensä symbolisempia ja abstrakteja.
4. Volta:
Shakespearen sonetti: Usein sisältää siirron tai "voltan" kolmannessa neliössä, jossa puhujan näkökulma tai sävy muuttuu tai uusi idea tuodaan esille.
Petrarchan-sonetti: Siinä on myös volta, mutta se esiintyy yleensä oktaavin ja sestetin välillä, mikä merkitsee siirtymää ajatuksessa tai tunteessa.
5. Kulttuurinen ja historiallinen konteksti:
Shakespearen sonetti: Syntyi Englannin renessanssin aikana, vaikutteita italialaisesta sonettiperinteestä, mutta kehitti selkeät ominaisuudet.
Petrarchan-sonetti: Syntyi Italiasta 1300-luvulla, liitettiin Petrarkan (Francesco Petrarca) runouteen ja siitä tuli näkyvä muoto eurooppalaisessa kirjallisuudessa.
Vaikka Shakespearen ja Petrarkan soneteilla on joitain yhtäläisyyksiä rakenteessa ja tarkoituksessa, ne eroavat erityisistä kuvioistaan, teemoistaan, kielestään ja kulttuurisesta kontekstistaan.