Nissim Ezekielin runo "Patriot" pyörii niiden ihmisten tekopyhyyden ympärillä, jotka väittävät olevansa isänmaallisia maansa kohtaan, mutta todellisuudessa heitä motivoi vain oma etu ja henkilökohtaisen hyödyn halu. Runoilija maalaa kuvan näistä niin sanotuista isänmaallisista epärehellisistä ja opportunistisista yksilöistä, jotka eivät ole aidosti omistautuneet kansansa hyvinvoinnille.
Yhteenveto:
1. Kaiuttimen esittely :Runo alkaa esittelemällä puhujan, tavallisen miehen nimeltä "minä", joka kohtaa jonkun, joka väittää olevansa isänmaallinen.
2. Isänmaallisuuden kyseenalaistaminen :Puhuja herättää epäilyksiä henkilön todellisista aikomuksista ja kysyy, mitä hyötyä hän tavoittelee isänmaallisuudessa.
3. Patriotin motiivit :Koettu isänmaallinen vastaa, että hän haluaa tunnustusta, halua, että hänen nimensä olisi kaikkien tiedossa. Hän etsii isänmaallisena olemisen mukanaan tuomaa kunniaa ja asemaa, eikä aitoa rakkautta tai palvelua maalle.
4. Puhujan inho :Puhuja ilmaisee vastenmielisyytensä tämän henkilön motiiveja kohtaan ja kutsuu häntä "ammattimaiseksi patriootiksi", jonka isänmaallisuus on pelkkä liiketoimi.
5. Aidon rakkauden puute :Puhuja kyseenalaistaa, rakastaako henkilö todella isänmaataan vai käyttääkö hän vain isänmaallisuuden ajatusta rikastuakseen. Hän epäilee heidän rakkautensa ja sitoutumisensa kansaa kohtaan.
6. Henkilökohtainen hyöty ja tunnustus :Koettu isänmaallinen myöntää, että hänen toimintansa taustalla on henkilökohtaisen hyödyn halu ja mahdollisuus saada katu nimetä hänen mukaansa tunnustuksena hänen "isänmaallisuudestaan".
7. Apatia ja välinpitämättömyys :Runo korostaa myös suuren yleisön välinpitämättömyyttä ja osoittaa, kuinka ihmiset ovat liian huolissaan omista asioistaan ja ovat nopeita arvostelemaan niitä, jotka eivät noudata yhteiskunnallisia normeja.
8. Johtopäätös :Puhuja päättää puheenvuoron ilmaisemalla pettymyksensä sellaisiin tekopyhään isänmaallisiin, pitäen heidän toimintaansa pelkkänä farssina. Hän ehdottaa, että todellinen isänmaallisuus piilee teoissa, jotka edistävät positiivisesti maan hyvinvointia, ei itseään palvelevissa motiiveissa ja itsensä ylistämisessä.
Runo kritisoi joidenkin henkilöiden pinnallista ja itseään palvelevaa luonnetta, jotka käyttävät hyväkseen isänmaallisia tunteita henkilökohtaisten etujensa edistämiseksi. Se kehottaa lukijoita tunnistamaan ja hylkäämään tällaisen opportunismin ja korostaa aidon rakkauden ja maata kohtaan sitoutumisen tärkeyttä tyhjien latteuksien ja itsensä ylistämisen sijaan.