_Pehmeinä öinä, kun koko maailma nukkuu
Ja tuulet ovat hiljaa ja vaimentuneet jokaisessa puussa,
Tunnen sielun sisällä vajoavan laajasti,
Ja kaikki ajatukseni ovat unelmia, jotka tulevat minulle._
_Ajatukset pehmeissä aalloissa, jotka virtaavat sanoinkuvaamattomana,
Jokainen ilo, joka ohittaa hiljaa;
Ja syvyyksistä, joissa on iankaikkinen rauha,
He nostavat minut ylös ja vievät minut kauas ja vapaaksi._
_Oi, pehmeä, suloinen yö, mitä autuuden loitsuja sinä tuot meille!
Äänettömillä siivillä tulet suurella voimallasi;
Sinulle jokaiselle sydämelle, joka etsii ja tarvitsee sinua,
Sinä annat kasteen ja valon paranemisen._
Sara Teasdalen runo "Pehmeä yö" välittää rauhallisuuden ja seesteisyyden tunteen yöaikaan. Se kuvaa kuinka yön hiljaisuus sallii puhujan sielun vaeltaa vapaasti ja kokea rauhallisia ja unenomaisia ajatuksia. Nämä ajatukset on kuvattu ilon aaltoina, jotka äänettömästi kulkevat puhujan mielen läpi.
Runo korostaa myös pehmeän yön syvää vaikutusta puhujaan. Sitä luonnehditaan paranemisen ajaksi, jolloin puhujan sydän löytää lohtua ja nuorennusta. Yö personoituu lempeäksi ja myötätuntoiseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa helpotusta päivän ongelmista ja taakoista.
Pehmeän, melodisen kielen ja kuvien käyttö lisää runon yleistä rauhoittavaa ja rauhoittavaa tunnelmaa. Sanan "pehmeä" toisto korostaa yön lempeää ja rauhallista luonnetta. Kuvitelma tuulen levosta ja ajatuksista, jotka tulevat kuin unelmat, lisäävät entisestään tyyneyden tunnetta.
Kaiken kaikkiaan runo "Pehmeä yö" kutsuu lukijan omaksumaan yön hiljaisuuden ja kauneuden sekä löytämään lohtua sen parantavasta voimasta. Se on juhla yön palauttavista ja muuttavista ominaisuuksista ja sen kyvystä tuoda rauhaa ja nuorennusta sieluun.