Neurologinen peruste: Musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmän vapauttamalla dopamiinia, nautintoon, motivaatioon ja vahvistumiseen liittyvää välittäjäainetta. Tämä neurologinen vaste voi luoda palkitsevan musiikin kulutuksen kierteen.
Emotionaalinen yhteys: Musiikilla on kyky herättää voimakkaita tunteita ja luoda yhteys kuuntelijoihin. Tietyt kappaleet voivat herättää muistoja, nostalgiaa tai yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä vahvistaa tapaa kuunnella niitä.
Dopamiinivaste: Musiikin kuunteleminen voi saada aivot vapauttamaan dopamiinia, välittäjäainetta, joka liittyy nautintoon ja palkkioon. Tämä positiivinen vahvistus voi saada ihmiset haluamaan kuunnella musiikkia useammin kokeakseen nämä tunteet uudelleen.
Stressin vähentäminen: Musiikin on osoitettu vähentävän stressiä ja ahdistusta sekä fyysisesti että henkisesti. Monille ihmisille musiikin kuuntelu voi toimia selviytymismekanismina tai pakokeinona elämän stressitekijöistä, mikä saa heidät käyttämään sitä todennäköisemmin eräänlaisena itselääkityksenä.
Sosiaalinen vaikutus: Musiikkimieltymykset määräytyvät usein ystävien, perheen ja kulttuuristen normien mukaan. Kun muut ympärillämme nauttivat ja suosittelevat tiettyä musiikkia, saatamme olla taipuvaisempia kuuntelemaan ja nauttimaan siitä itse.
Tottumus ja rutiini: Musiikista tulee usein juurtunut osa päivittäisiä rutiinejamme. Musiikin kuuntelu harjoittelun, ajamisen tai rentoutumisen aikana voi muuttaa nämä toiminnot tottumuksiksi ja ylläpitää entisestään musiikinkulutuksen halua.
Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät: Musiikilla on merkittävää kulttuurista ja yhteiskunnallista arvoa, ja musiikkiin liittyvään toimintaan osallistuminen voi tarjota yksilölle yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen.
Kognitiiviset prosessit: Musiikki stimuloi erilaisia kognitiivisia prosesseja, mukaan lukien huomio, muisti ja mielikuvitus. Näihin henkisiin prosesseihin osallistuminen voi olla luonnostaan palkitsevaa ja johtaa positiiviseen kokemukseen, joka voi vahvistaa tapaa kuunnella musiikkia.