1. Uskonnolliset rituaalit: Tanssi oli olennainen osa uskonnollisia seremonioita ja festivaaleja antiikin Kreikassa. Eri tanssit yhdistettiin tiettyihin jumaliin ja jumalattareihin, kuten Pyrrichios, Aresille omistettu sotatanssi, ja Hyporchema, vilkas tanssi Apollon kunniaksi.
2. Juhlat ja sosiaaliset kokoontumiset: Juhlissa, juhlissa ja kokoontumisissa tanssittiin. Esimerkiksi häissä esiteltiin erikoistansseja, kuten Morsiamen kulkue ja Vieraiden tanssi.
3. Teatterituotannot: Tanssilla oli keskeinen rooli kreikkalaisessa teatterissa, erityisesti tragedioissa ja komedioissa. Kuoro harjoitti usein koreografoituja liikkeitä tarinankerronnan parantamiseksi ja tunteiden tai tilanteiden välittämiseksi.
4. Taiteellinen ilmaisu: Muinaisessa Kreikassa tanssia pidettiin taiteena itsessään. Ammattitanssijat, jotka tunnetaan nimellä "orchestai", esiintyivät julkisesti viihdyttäen yleisöä taidoillaan ja armollaan. Nämä tanssijat ovat usein erikoistuneet erilaisiin tanssityyleihin, mukaan lukien soolo-, ryhmä- ja akrobaattiset esitykset.
5. Fyysinen kasvatus: Tanssia harrastettiin fyysisenä harjoituksena ja kasvatuksena. Kreikkalaiset arvostivat fyysistä kuntoa sekä kehon ja mielen harmoniaa, ja tietyt tanssit suunniteltiin erityisesti parantamaan ketteryyttä, koordinaatiota ja voimaa.
6. Sosiaalinen viestintä: Tanssiminen antoi yksilöille mahdollisuuden ilmaista itseään ei-verbaalisesti, kommunikoida viestejä ja luoda yhteyksiä muihin. Synkronoidut liikkeet ja rytmiset kuviot loivat yhteisen kokemuksen, joka toi ihmiset yhteen.
Nämä monipuoliset tarkoitukset korostavat tanssin kulttuurista, sosiaalista ja taiteellista merkitystä antiikin Kreikassa. Virkistyksen lisäksi tanssilla oli hengellisiä, ilmaisullisia ja kasvattavia tehtäviä, mikä heijasti kreikkalaisen sivilisaation rikkautta ja monimuotoisuutta.