- 1900-luvun alussa kiinnostus klassisista intialaisista tanssimuodoista, kuten Bharatanatyam, Kathak, Kuchipudi ja Odissi, lisääntyi.
- Rukmini Devi Arundalen, Uday Shankarin ja Shanti Bardhanin kaltaisilla tanssijoilla oli ratkaiseva rooli näiden taidemuotojen elvyttämisessä ja popularisoinnissa.
2. Fuusio ja kokeilu:
- Tanssijat alkoivat kokeilla fuusiotanssia yhdistämällä elementtejä eri klassisista muodoista tai yhdistämällä länsimaisia tanssitekniikoita.
- Uday Shankarin intialaisen klassisen tanssin fuusio länsimaiseen balettiin ja moderniin tanssiin oli uraauurtava.
3. Elokuvallinen vaikutus:
- Intian elokuvateollisuuden, erityisesti Bollywoodin, nousu vaikutti merkittävästi tanssin muotoihin.
- Monet elokuvalaulut ja -tanssit nousivat suosituiksi vaikuttaen populaarikulttuuriin ja tanssitrendeihin.
4. Bollywood Dancen ilmestyminen:
- Bollywood-tanssi syntyi erillisenä genrenä, joka esitteli yhdistelmän klassista intialaista tanssia, kansantanssia ja nykytyyliä.
- Koreografit, kuten Saroj Khan, Vaibhavi Merchant ja Farah Khan, muokkasivat Bollywood-tanssiskenen.
5. Kathakali ja Mohiniyattam Revival:
- Kathakali, perinteinen tanssi-draamamuoto Keralasta, koki elpymisen 1900-luvun aikana.
- Mohiniyattam, Keralasta kotoisin oleva klassinen tanssimuoto, nousi myös tunnetuksi, jota suosivat tanssijat, kuten Kalamandalam Kalyanikutty Amma.
6. Folk- ja heimotanssin renessanssi:
- Kansan- ja heimotanssin muotoja arvostettiin uudelleen ja korostui niiden kulttuurinen merkitys.
- Kansantanssifestivaalit ja -esitykset yleistyivät ja esiteltiin erilaisia alueellisia tanssityylejä.
7. Nykytanssi:
- Nykytanssi nousi esiin uutena ilmaisumuotona, joka sekoitti elementtejä eri tanssilajeista ja liittää mukaan innovatiivista koreografiaa.
- Koreografit, kuten Chandralekha, Astad Deboo ja Navtej Johar, olivat nykytanssin pioneereja Intiassa.
8. Globalisaatio ja kulttuurien välinen vaihto:
- Intialainen tanssi sai maailmanlaajuista tunnustusta, mikä johti kulttuurien väliseen yhteistyöhön ja intialaisten tanssijoiden esiintymiseen ulkomailla.
- Tanssijat, kuten Astad Deboo, Alarmel Valli ja Aditi Mangaldas, esittelivät intialaista tanssia kansainvälisillä näyttämöillä.
9. Laitostuki:
- Tanssiakatemioiden, instituuttien ja yliopistojen perustaminen tarjosi muodollista tanssin koulutusta ja koulutusta.
- Nämä laitokset auttoivat säilyttämään ja välittämään klassisen tanssin osaamista tuleville sukupolville.
10. Tanssiterapia ja kuntoilu:
- Tanssia alettiin tutkia terapeuttisiin tarkoituksiin ja fyysisen kuntoilun muotona.
- Jooga, perinteinen intialainen käytäntö, tuli maailmanlaajuiseksi suosituksi mielen ja kehon etujensa vuoksi, joka sisältää tanssimaisia liikkeitä.
Nämä muutokset heijastavat intialaisen tanssin kehitystä ja dynaamisuutta 1900-luvulla, ja ne sisältävät sekä perinteitä että innovaatioita säilyttäen samalla syvän yhteyden Intian rikkaaseen kulttuuriperintöön.