* Sisäisten konfliktien painottaminen: Shelleyn romaani keskittyy voimakkaasti Victor Frankensteinin psykologiseen piinaan ja sisäiseen taisteluun, jota hän kohtaa luomuksensa kanssa. Goottilainen tunnelma syntyy enemmän Victorin mielen synkästä, pakkomielteisestä luonteesta kuin fyysisistä asetuksista.
* Asetus heijastukseksi: *Frankensteinin* asetuksia käytetään usein peilaamaan hahmojen sisäisiä tiloja. Esimerkiksi arktisen alueen autiot ja jäiset maisemat heijastavat Victorin eristäytymistä ja epätoivoa.
* Keskity yliluonnolliseen: Romaanin goottilaiset elementit kumpuavat ensisijaisesti elämän luomisen yliluonnollisesta teemasta ja sen seurauksista. Itse olento groteskin ulkonäöllään ja kostonhimoineen on keskeinen goottilainen elementti, ei vain ympäristö.
On kuitenkin tapauksia, joissa asetelma lisää goottilaista tunnelmaa:
* Pimeä ja synkkä linna: Victorin lapsuudenkoti tummineen tornineen ja muinaisine saleineen luo mysteerin ja aavistuksen ilmapiirin.
* Erillinen laboratorio: Laboratorio, jossa Victor luo hirviön, on salailun ja kielletyn tiedon tila, joka edistää goottilaista rikkomuksen tunnetta.
* Arktiset jätteet: Arktisen alueen ankara ja anteeksiantamaton maisema, jossa Victor kohtaa olennon, vahvistaa eristyneisyyden ja epätoivon tunnetta.
Loppujen lopuksi, vaikka asetelma edistää goottilaista tunnelmaa *Frankensteinissa*, se ei ole hallitseva elementti. Romaanin todelliset goottilaiset ominaisuudet piilevät ihmisluonnon synkimpien puolien, hallitsemattomien kunnianhimojen seurausten ja tuntemattoman pelon tutkimisessa.