Kun Hamlet sanoo ophelialle ne, jotka ovat jo naimisissa, kaikki paitsi yksi elävät iii i 128 mitä hän oikein sanoo?

Tässä Hamletin kuuluisan "Olla tai ei olla" -soololauseen rivissä Hamlet ei puhu suoraan Ophelialle. Hän pohtii eksistentiaalista kysymystä, onko parempi kestää elämän vaikeudet vai etsiä vapautusta kuoleman kautta. Viittaus "ne, jotka ovat jo naimisissa, kaikki paitsi yksi elävät" (näytös III, kohtaus I, rivit 128-129) on osa Hamletin laajempaa pohdintaa ihmisen tilasta ja elämän mukanaan tuomista haasteista ja vastuista.

Hamletin lausunto avioliitosta voidaan tulkita monella tapaa. Yhdellä tasolla sitä voitaisiin pitää kommentina kuoleman väistämättömyydestä. Hamlet ehdottaa, että siviilisäädystä tai muista olosuhteista riippumatta kuolema on lopulta väistämätön kaikille paitsi yhtä henkilöä. Tämä tulkinta on sopusoinnussa yksinpuheen taustalla olevan teeman kanssa, joka kamppailee kuolemanpelon ja sen jälkeisen epävarmuuden kanssa.

Toinen mahdollinen tulkinta on, että Hamlet ilmaisee kateutta tai katumusta niitä kohtaan, jotka ovat jo naimisissa. Hänestä saattaa tuntua, että avioliitto tarjoaa vakauden, kumppanuuden ja täyttymyksen tunteen, jota häneltä puuttuu omasta elämästään. Tämä tulkinta liittyy Hamletin monimutkaiseen tunnetilaan läpi näytelmän, jolle on ominaista eristäytymisen, melankolian ja pettymyksen tunne.

Viime kädessä Hamletin lausunto avioliitosta on avoin monille tulkinnoille, ja se rikastuttaa yksinpuheen yleistä monimutkaisuutta ja syvyyttä. Se heijastaa Hamletin introspektiivista luonnetta ja hänen filosofisen mietiskelynsä syvyyttä, kun hän kamppailee elämän peruskysymysten kanssa.